Ye Olde Hellfire Club Chili a'la Wilska

Sethianistakin tuttu metallin monitoimimies Tapio Wilska ei tulistu helpolla, vaan on monessa liemessä keitetty ja moneen soppaan joutunut lupsakka savolainen. Tulisuutta ei herran eväistä silti puutu. Chili jos mikä saa helvetin lieskat loimuamaan ylä- tai alapäästä.

Ye Olde Hellfire Club Chili á la Wilska 400 g naudan paistijauhelihaa 1-4 kpl chilipaprikoita 1 prk papuja tomaattikastikkeessa 1 prk herkkusieniä 1 prk tomaattipyreetä 1 sipuli sipulia, valkosipulia, kapriksia sekä punaviiniä mausteet: makea soijakastike, makea chilikastike, pippurisekoitus, suola lisänä: riisiä, valkosipulileipää, salaattia juomana olut, vesi

1. Heitä kuumalle pannulle oliiviöljyä, pilkottu sipuli, murskattua valkosipulia (oma suositus ainakin 4-5 kynttä) ja kuullota. Heitä perään puhdistetut ja pilkotut chilipaprikat, joista on poistettu siemenet. Määrä riippuu siitä kuinka tulisesta pitää, itse suosin hiukka miedompaa. Muista pestä kätesi huolellisesti ennen virtsalle menoa.
2. Lisää jauheliha ja ruskista kevyesti.
3. Kaada päälle lasi punaviiniä, pavut, tomaattipyree, mausteet, herkkusienet, kaprikset ja sekoita.
4. Anna hautua miedolla lämmöllä ainakin tunti, mielellään puolitoista. Maistele välillä, jotta saat oikean mauste/suola-kombinaation aikaiseksi.
5. Laita riisi kiehumaan ja sivele halkaistuille esikypsytetyille patongeille murskattua valkosipuli-oliiviöljyseosta. Lämmitä patonkeja kuumassa uunissa n. 10 minuuttia, kunnes ne ovat rapeita.
7. Tarjoile annos esimerkiksi tomaatti-sipulisalaatin kanssa. Huokaile ruuan tulisuutta ja kisko keskiolutta.

Wilskan oma luonnehdinta:
” Vaikka vanhemmiten on helvetin tulisen sapuskan syöminen vähentynyt, menee tämä aina silloin tällöin korkeanpaikanleirien jälkitilanteissa. Runsas valkosipuli ja erityisesti makean soijan ja chilin yhdistelmä tekevät tästä maukkaan ja toimivan kokonaisuuden, jonka tulisuutta on helppo säädellä oman maun mukaan. Ruoka on sitä paitsi halpa ja helppo duunata myös vieraille aineiden määriä lisäämällä.”

Megan tuomio:
”Chiliä voi todellakin suositella ainoastaan voimakkaista mauista pitäville henkilöille, sillä tästä eväästähän ei mitään kevytversioita tehdä. Haudutusaika voi kärsimättömistä tuntua kohtuuttoman pitkältä, mutta sen ansiosta salamasota-tyyppinen räväkkä hyökkäys makuelimiin muuttuu raskaan tykistöarsenaalin tuella suoritetuksi, miellyttävän pitkäkestoiseksi piiritykseksi. Sapattieväänä tunnelmaa voi kohottaa tarjoilemalla ruokajuomana meksikolaista Sol-maissiolutta lime-viipaleen kera. Ruokailun jälkeen on varmuuden vuoksi hyvä julistaa vähintään kahden metrin takavaara-alue.”

RUOKAA LAITTAESSA SOI
Brujeria – Matando Gueros (1993)
”Kipakan perinteisen pabloevään nauttiminen vaatii taustalle rujoa meksikaaniräimettä. Herkkävatsaisimmat jättäkööt kansikuvat katsomatta.”

Julkaistu Inferno #35/2006