15.3.2024

Raikulipukin hedelmällisyys-granola

Resepti julkaistu Infernossa 11/2023

Jos haluat yhtä räyhäkän äänen tai roiman esiintymisetukenon kuin Sacred Crucifixin basisti-laulaja Miku Mertasella, syö granolaa. GRÄYH!

Ainekset:
8 dl kaurahiutaleita
2 dl mantelirouhetta
1 dl auringonkukan siemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl kookoshiutaleita
1 tl kanelia
1 tl rouhittua kardemummaa
½ tl suolaa
3/4 dl rypsiöljyä
1 dl juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia

1. Pläjäytä kaikki kuivat aineet sekaisin leivontakulhoon ja sekoita.
2. Lisää joukkoon rypsiöljy ja sekoita. Kaada joukkoon hunaja (tai vaahterasiirappi) ja sotkota koko paletti huolella.
3. Kaada koko hoito leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja levitä tasaiseksi. Iske pelti kylmään uuniin ja säädä asteiksi 150. Laita ohjeistamani musiikit soimaan.
4. Hiukan uunista riippuen ota paketti uunista kun noin 30 minuuttia on kulunut tai kun pinta on saanut kultaisen värin.
5. Anna jäähtyä hetken. Sorki lastalla koko paketti läpi, ettei se jäähdy kovaksi levyksi ja päällä oleva kultainen osuus sekoittuu kivasti alempaan vaaleampaan osaan.
6. Asenna jälkiruokakulhon pohjalle kourallinen valitsemiasi marjoja ja kaada päälle pari desiä joko maustamatonta tai valitsemasi maun mukaista kauragurttia.
7. Lorota seuraavaksi päälle pari desiä valitsemasi makuista mehukeittoa ja läiski lopuksi päälle raikulipukin hedelmällisyys-granolaa sen verran kuin mahtuu.

Ruokajuomaksi et tarvi mitään. Tai jos otat, niin näön vuoksi digestiiviksi snapsi valitsemaasi kirkasta. Loput granolat on hyvä säilyttää lasipurkissa Neljän Viljan Nalle -puuropaketin vieressä

Mikun luonnehdinta:
”Niin kuin Entombedin tuotanto myös Nuuttipukin hedelmällisyys-granolakin sopii päivän jokaiselle ruokahetkelle. Se voi olla niin aamupala, välipala, iltapala tai kiireiselle liuhuletille se käy tiukassa tilanteessa lounaana ja päivällisenäkin.
Valmistamisen aikana ei kannata kiirehtiä, vaan kuunnella brasilialaisen Cryptan Shades of Sorrowia. Se antaa mahtavasti tatsia roiskia roippeita pääläriin ja saa kotelon surraamaan tarkasti aineiden mittailuun. Uunin kellon kilahdusta odotellessa kuuntele Celtic Frostin albumia To Mega Therion. On mukava odottaa ruokaa valmistuvaksi hartaissa tunnelmissa ja rauhoittua odottamaan syvissä mietteissä.”

Megan tuomio:
”Erittäin mukavuudenhaluisena ruoanlaittajana perinteinen kaurainen aamupuurokin on vaihtunut vaihtelevasti hieman eri aineksista valmistetuksi tuorepuuroksi jo vuosia sitten. Ja onhan se niinkin, että perinteinen pikaisesti valmistettu kaurapuuro ei ole kovinkaan kaksisen makuista.
Granolan voisi sanoa olevan astetta trendikkäämpää mysliä, mutta paahteisuuden ja rapeuden ansiosta tärkein asia eli maku on huomattavasti parempi. Kerroksittainen rakenne tuo vielä pienen oman yllätyslisänsä mukaan ja hienosäädön varaakin aina hifistelyyn saakka jää riittävästi aineosia muuttamalla, vaikka perusasioiden ytimessä olemiseen ei ikinä kyllästykkään. Vielä jos saatavilla on tuoreita marjoja, niin ai että!”

Mikun kokatessa soi:
Entombed – Inferno (2003)
”Muistelen äärimmäisellä lämmöllä LG:n elämää ja edesottamuksia, joten ei muuta kuin Flexing Muscles ja odottelemaan raikulipukin ilmestymistä ovenrakoon ruinaamaan talon prosenttijuomia!”

Chilaquiles de la Muerte

Resepti julkaistu Infernossa 10/2023

Cardinals Follyn laulava basisti Mikko ”Count Karnstein” Kääriäinen luottaa musiikissaan hitaaseen kiiruhtamiseen, mutta ruokaillessaan puolestaan jäätävään poltteeseen.

Ainekset:
2-3 habaneroa
2-3 tomaattia
1 sipuli
1 punasipuli
1 avokado
2 dl appelsiinimehua
2 dl vettä
kanaliemijauhetta
Achiote-chilimausteseospatukka
puolikas kananrinta
mustapippuria
valkosipulirouhetta
suolaa
Worcesterkastiketta
purkki ranskankermaa
leipäjuustoa
korianteria
200 g pussillinen Rainbow-tortillasipsejä tai Taco Truckin vastaavia

1. Leikkaa habanerot puolikkaiksi poistaen niiden siemenkodat. Paahda kevyesti pannulla, lisää muutama tomaatinpuolikas sekä sipuli ja kypsennä pehmeiksi.
2. Laita 2 desiä appelsiinimehua ja 2 desiä vettä puolikkaan Achiote-chilimausteseospatukan ja yhden kokonaisen tomaatin kera tehosekoittimeen ja lisää habanerot ja muut pannulta sekaan. Mausta teelusikallisella suolaa sekä kanaliemijauhetta ja surauta koko sotku tasaiseksi.
3. Kuumenna hivenen öljyä kattilassa lisäten varoen vähän kerrallaan blenderissä valmistunutta kastiketta sekaan, kunnes salsa alkaa paksuuntua ja hiljalleen kiehua. Voit lisätä samalla hivenen taas suolaa.
4. Leikkaa puoli kananrintaa ohuiksi fileiksi, lisää mustapippuria, valkosipulirouhetta ja suolaa makusi mukaan. Paista fileet pannulla ja lisää aavistus Worcesterkastiketta tuomaan makua.
5. Lisää tarjoiluannoksen verran tortillalastuja kattilassa olevaan salsaseokseen, jotta ne kylpevät kastikkeessa. Annostele lastut salsan kera lautaselle ja lisää päälle fajita-tyylisiksi suikaleiksi leikatut kanasuikaleet, kuutioitua punasipulia, pilkottua korianteria, raastettua leipäjuusto, siivutettua avokado ja ranskankermaa.

Mikon luonnehdinta:
”Jos meksikolainen ruoka on mielestäni kiistatta maailman parasta, niin yleisestikin ottaen tulinen ruoka on itselleni kuin keikalla oleminen: helpolla ei itseään saa päästää ja pieni tulipalokin voi kuulua asiaan.
Chilin käytössä suositus on tietysti mennä oman maun mukaan. Oma neuvoni kuitenkin on, että älkää säästelkö, vaan sukeltakaa suoraan syvään päätyyn. Vaimo usein asiantuntijana valittaa, että käytän tulisia kastikkeita aivan liikaa. Mutta aivan kuten monet ajattelevat tietävänsä mitä meksikolainen ruoka on, he luulevat myös tietävänsä mitä doom metal on. Molemmissa on kuitenkin mentävä syvälle perinteiden äärelle ymmärtääkseen niiden todellisen olemuksen. Maissin, habaneron, sipulin, avokadon ja kokonaisuuden herkullisen veriseksi värjäävän Achioten yhteisliitto on kuin mehevät riffit, kirpeät soolot, röyhkeät laulut, lujaa lyövä rumpali ja kunnon groove samassa paketissa.”

Megan tuomio:
”Meksikolaista keittiötä on aiemminkin käsitelty palstalla joskin melko ohkaisesti mm. enchiladojen ja nachopeltimätön muodossa. Chilaquiles on tuhti ja tulinen lisäys reseptikirjastoon, jonka kerroksittainen rakenne alkaen lempeästä päällisestä syventyen jo yhdessä haarukallisessa kipakaksi tulivuoreksi tarjoaa melkoisen makukavalkadin. Jos tätä perinteisesti nauttii aamiaiseksi, herää taatusti, mutta erittäin ruokaisana vatsanahka pinkeytyy kyllä nauttii tätä sitten lounaana tai päivällisenä. DIY-salsa on myös hyvä muistutus siitä, kuinka laiskat pääsee kyllä helpolla ostaessaan purkkitavaraa, mutta näinkin vähäinen satsaus tekee lopputuloksesta huomattavasti paremman. Ay caramba!”

Mikon kokatessa soi:
Minotauri – Minotauri (2004)
”Kunnon inferno-ruokailun taustalla toimii valtavan nerokkaat ja painostavat doom-riffit sekä rupinen old school -äänimaisema. Kansitaidekin sopii kuvaan palavasta linnasta poistuvine neitoineen. Minotaurin debyyttilevy on kuin kyseinen metallin alaosasto puettuna ruosteiseen haarniskaan kaikessa rujoudessaan sekä omituisessa viehättävyydessään.”

Morbid Salad of the Undead

Resepti julkaistu Infernossa 9/2023

Kun paukuttaa nahkoja intensiteetillä Jaakko Kölhin lailla näinkin monessa bändissä kuin Jumalation, Amputory, Caskets Open ja Kova Ajo, on syytä myös panostaa ennakkoon myös kiinteän ruoan tankkaukseen.

Ainekset:
300 g maustamattomia kanan fileesuikaleita
150 g halloumijuustoa
200 g mungpavun ituja
100 g jääsalaattia
1 parsakaali
1 kurkku
3 tomaattia
1 punasipuli
1 paprika
nyrkillinen cashewpähkinöitä
mustia oliiveja

1. Pilko tomaatit, kurkku, punasipuli ja paprika kulhoon. Revi jääsalaatti joukkoon ja kippaa mungpavun idut päälle. Lisää sekaan nyrkillinen cashewpähkinöitä ja mustia oliiveja oman makusi mukaan. Sekoita huolellisesti.
2. Höyrytä parsakaali kattilassa ja pilko se sopivan kokoisiksi paloiksi.
3. Paista kanan fileesuikaleet sekä halloumijuusto kypsiksi pannulla leikattuasi siitä ensin noin sentin paksuisia paloja.
4. Laita lämpimät kanasuikaleet, halloumin ja parsakaalin palat lopuksi lautaselle salaattipedin päälle ja nauti.

Voit halutessasi lisätä esimerkiksi krutonkeja, avocadoa ja salaatinkastiketta nautinnon maksimoimiseksi, jos omatuntosi sen sallii.

Jaakon luonnehdinta:
”Kuten jokainen meistä varmasti arjessaan ymmärtää, thrashaaminen on raskasta puuhaa. Maha täynnä kebab-ranskalaisia ei ole ideaali tilanne silloin kun on syytä tehdä nopeita, myrkyllisiä ja saatanallisia soonisia hyökkäyksiä ihmisten tärykalvoille. Raikas kana-halloumi-salaatti onkin mitä oivallisin vaihtoehto silloin kun energiaa on saatava, mutta ei ole aikaa jäädä lähtötelineisiin makaamaan odottaen, että eväs sulaa vatsalaukussa ja muuttuu demoniseksi elinvoimaksi. Kokeile ja ihastu!”

Megan tuomio:
”Kovasti on ruokakulttuurikin muuttunut palstan vajaan 20 vuoden ja lähes 200 reseptiä kestäneen historian aikana. Ja hyvä niin. Nyt kelpaa syödä salaattia sukupuoleen tai kokoon katsomatta siinä missä mitä tahansa muuta enemmän eläinperäisestä proteiininlähteestä koostuvaa hevievästä eikä nälästä tai mauttomuudesta tarvitse silti kärsiä tippaakaan.
Tällä salaatilla pötsi ei tosiaankaan pingotu liiaksi, mutta energiasisältö on kaikin puolin kohdallaan. Suutuntumaakin löytyy kivasti niin makunystyröille kuin hampaille. Tosin ole vahvasti sitä mieltä, että oliivit eivät ole ihmisen ruokaa. Vaan jättää ne sitten laillani pois tai lisää jotain muuta suositusten lailla ja lopputulos ei kalpene tästä yhtään.”

Jaakon kokatessa soi:
Master's Hammer – Ritual (1991)
”Onnistunut ruoanlaitto vaatii aina hyppysellisen taikuutta. Mikä olisikaan parempi vaihtoehto kokkailumusiikiksi kuin taikurihevin kruunaamattomat kuninkaat.”

Hiidenpotut

Resepti julkaistu Infernossa 8/2023

Cadaveric Incubator on sen verran intensiivistä vanhan koulukunnan grindcore-death metal -muhennosta, ettei yllätä saada pannuttajaltaan Penteleeltä vastaavanlainen helvetillinen resepti.

Ainekset:
uunivuoallinen jauhoisia pottuja
n. 180 g savustettua scamorza-juustoa tai Pirkan leppäsavujuustoa
Mozzarellaa
1 prk neutraalin makuista tomaattipohjaista pastakastiketta, jossa ei ole liian hallitsevia mausteita esimerkiksi Barilla Classico
3–4 rkl kuivattua timjamia
3–5 kpl kuivattuja kokonaisia pieniä sentin mittaisia peperoncino-chilejä tai 1–2 tl hiutaleina
mustapippuria myllystä maun mukaan
suolaa maun mukaan.
1 dl punaviiniä
0,5–1 dl oliiviöljyä

Valmistelu:
1. Kuori ja leikkaa potut noin 3–4 mm paksuisiksi siivuiksi.
2. Pilko savujuusto noin 4 x 4 x 30 mm palasiksi. Jaa pilke niin moneen osaan kuin vuokaan tulee kerroksia esimerkiksi kolmesta neljään. Revi ja jaa mozzarella vastaavalla tavalla osiin.
3. Murskaa sormin talouspaperin välissä kuivatut peperoncinot.

Kokoaminen:
1. Voitele uunivuoka n. puolikkaalla ruokalusikallisella oliiviöljyä.
2. Annostele pari kolme ruokalusikallista tomaattikastiketta vuoan pohjalle ja levitä. Peitä vuoan pohja pottuviipaleilla, mutta älä lado niitä päällekkäin.
3. Roiski oliiviöljyä, sirottele suolaa sekä timjamia ja jauha mustapippuria pottukerroksen päälle. Ripottele ensimmäinen osa savujuustosta tasaisin välein pottujen päälle ja tee sama mozzarellalle.  Roiski juustojen päälle tomaattikastiketta pari ruokalusikallista.
4. Toista seuraava kerros potuista alkaen samalla tavalla, mutta muiden mausteiden lisäksi lisää kaikki pepernocino-hiutaleet.
5. Toista loput kerrokset vastaavasti, mutta ilman peperoncinoa. Tyhjennä päällimmäiseen kerrokseen loput tomaattikastikkeesta, kaada punaviini kastikepurkkiin, sulje kannella ja huljuttele kastikkeen rippeiden kanssa. Valuta sekoitus tekeleen päälle. Lopuksi lorauta vielä päälle  oliiviöljyä ja nakkaa vuoka uuniin.
6. Paista 200 asteeessa noin tunti. Tarkista välillä haarukalla pottujen kypsyys, sillä piikkien pitää mennä helposti potuista läpi.

Tarjoile esimerkiksi salaatin ja hyvän nisuleivän kera. Juomaksi sopii hyvä punetto tai rutikuiva valkkari.

Penteleen luonnehdinta:
”Hiidenpotut syntyivät kuukauden Roomassa oleskelun aikana kutakuinkin kolmetoista vuotta sitten. Kun pitsaa ja pastaa ei jaksanut ihan joka päivä vetää, niin kehittelin tämän reseptin. Muistaakseni sen piti perustua timjamiin, jota en ollut aiemmin mihinkään sotkenut. Alun perin reseptiin kuului myös savustettu scamorza. Sitä on Suomesta joskus harvoin löytynyt eräästä liiteriksikin kutsutusta kansainvälisestä elintarvikeketjusta, mutta helpommin saatavilla oleva leppäsavujuusto korvaa sen hyvin. Kuivattuja pieniä peperoncinoja kannattaa yrittää metsästää, ja vaikka en olekaan kokeillut, niin varmaan muutkin chililaadut toimivat.
Kaikki jotka ovat Hiidenpottuja syöneet, ovat niitä myös arvostaneet. Kelpaa muuten myös meidän überkrantuille kakaroille, kun tekee niille oman setin ilman chiliä. Ainoa mikä Hiidenpotuissa voi mennä pieleen, on pottujen kypsyys. Ne eivät saa olla liian kiinteitä, jolloin ne luiskahtelevat inhottavasti hampaiden välissä eivätkä maut ole imeytyneet. Mössöksi pottuja ei kuitenkaan pidä kypsentää.”

Megan tuomio:
”Pottua tulee nykyisellään syötyä perin harvoin eikä syynä ole mikään trendikkyyden puute, näennäisen vaivalloinen ja aikaa vievä valmistus vallitsevassa hektisessä Internet-ajassa tai mikään muu vastaava hömpötys. Asia pitää ehdottomasti korjata, taipuuhan tuo maamukula vaikka mihin muuhunkin kuin keitettäväksi tai rasvassa paistettavaksi.
Hyvästä lajikkeesta ja riittävällä voilla, suolalla ja rasvaisella maidolla varustettu pottumuussihan ei välttämättä kaveria kylkeen edes tarvitse ja samaa voi sanoa myös Hiidenpotuista. Makua on sen verran montaa erilaista joskin toisiaan mainiosti tukevina, että niin suulle kuin aivoille riittää pitkään ihmeteltävää herkullisen savun tuoksun ja maun toimiessa kruununa. Yhdistettynä yksinkertaiseen valmistukseen tämä on aina hyvän reseptin merkki.”

Penteleen kokatessa soi:
Carcass - Reek of Putrefaction (1988)
”Pottua pöytään ja mätää lihaa levylautaselle!”


Halloumi-kasvis grillileipäset

Resepti julkaistu Infernossa 7/2023

Sen lisäksi, että kitaristi Teemu Liekkala on nykyisellään tuttu Red Eleven, Rioghan ja Marsh Tea -yhtyeistä, tykkää hän häärätä myös studiossa ja keittiössä. Ja jälki on korvien ja suunmyötäisiä.

Ainekset:
1 pkt halloumia

Grillileivät (3kpl):
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhe
1 dl maitoa
1/2 tl suola

Persiljapiimävinegretti:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
2 rkl piimää
1 valkosipulin kynsi
1 kokonainen nippu persiljaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria

Mansikkamajoneesi:
1 kpl kananmuna
2 dl rypsiöljyä
1 tl punaviinietikkaa
3/4 tl suolaa
1 rkl sinappia
4 isoa mansikkaa

Kasvikset:
1 munakoiso
1 paprika
1 kevätsipuli
2 retiisiä

1. Tee ensin leipätaikina. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää joukkoon maito ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina kolmeen osaan ja muotoile ne palloiksi. Laita vetäytymään jääkaappiin noin 15-30 minuutin ajaksi.
2. Valmista persiljapiimävinegretti. Laita öljy, etikka ja piimä kulhoon sekä sekoita joukkoon sekä valkosipuli- ja persiljasilppu että suola ja sokeri. Sekoita tasaiseksi möhnäksi ja laita hetkeksi jääkaappiin odottelemaan.
3. Valmista mansikkamajoneesi sekoittamalla aineet keskenään sauvasekoittimella paksuksi majoneesiksi.
4. Ota leipätaikinapallot jääkaapista ja kauli niistä ohuita pyöreitä lettuja.
5. Pilko munakoiso siivuiksi ja grillaa ne molemmin puolin.
6. Grillaa paprika kokonaisena kunnes kuori on palanut mustaksi. Anna jäähtyä hetken ja poista sitten kuori. Pilko paprika sitten siivuiksi ja poista siemenet. Grillaa myös kevätsipuli kokonaisena ja pilko sopiviksi paloiksi.
7. Leikkaa halloumi siivuiksi ja paista grillissä tai pannulla.
8. Paista leivät grillissä molemmin puolin kunnes ne kohoavat ja saavat väriä.
9. Kasaa leivän päälle ensin persiljapiimävinegretti, sitten grillatut kasvikset, mansikkamajoneesi, halloumi ja tuore ohueksi viipaloitu retiisi. Vaihtoehtoisesti voit täyttää leivät myös pitaleipätyyppisesti.

Juomaksi Lagunitas IPA.

Teemun luonnehdinta:
”Musiikin sävellys ja ruoanlaitto ovat minulle tärkeitä juttuja ja molemmissa onkin hauska luoda uutta sekä testailla erilaisia yhdistelmiä. Tämä on tällainen vähän progempi grillileipä. Toimisi varmasti halloumin sijasta myös possun kanssa tai vaikka molempien. Pitääkin seuraavaksi kokeilla!”

Megan tuomio:
”Nykyäänhän rillataan trendikkäästi vaikka ja mitä eikä vain pelkkää kyrsää ihan Jutina. Jos joitain liiallinen hifistely ja perinteiden hylkääminen ärsyttää ja luulee, että Teemun resepti on samaa maata, on väärässä. Käytännössä hyvinkin yksinkertainen ja nopeahko valmistettava on kesäistä pikkupurtavaa parhaimmillaan tarjoten raikkaan ja mukavan monipuolisen makumaailman.
Jos kunnon grilliä ei taloudesta löydy, ei hätää, sillä parilapannun ja nykyään lähes jokaisesta uunista löytyvän grillivastuksen kanssa vähän kikkailemalla päästään aivan hyvään lopputulokseen eikä sade, itikat tai naapuritkaan ole häiritsemässä.”

Teemun kokatessa soi:
Porcupine Tree - Blackest Eyes (2002)
”Sopivan letkeä progebiisi grillauksen kylkeen."

4.1.2024

Vermilian Vainajalan vegewokki

Resepti julkaistu Infernossa 6/2023

Pakanallisuudesta musiikkiinsa inspiraationsa ammentava Vermilia saa voimaa maaemosta ja tämän luomista antimista. Manalaahan tässä kaikki ennen pitkää päädytään, mutta syödään nyt hyvin ensin ja matkataan sitä ennen vielä vaikka Nummirockiin tai Tuskaan ihailemaan Vermilian esiintymisiä.

Ainekset:
Pussi punajuurihärkäpapufalafeleja
3 porkkanaa
1/2 kaali
1/3 purjo
1 makea suippopaprika
100 g pakasteherneitä
100 g pakastemaissia
1 kevätsipuli
2 valkosipulin kynttä
1/2 chili
tuppo korianteria
1 cm inkivääriä
2 tl oliiviöljyä paistamiseen
1 rkl maustamatonta soijajogurttia
2 tlk seesaminsiemeniä
persiljaa koristeeksi
pitaleipää

Kastike:
2 limen mehu
1 rkl riisietikkaa
2 rkl soijakastiketta
1 rkl vaahterasiirappia
1 tl Srirachaa

1. Valmista ensin kastike sekoittamalla ohjeen ainekset keskenään kulhossa.
2. Kaiva esiin wokkipannu, mikäli tällainen löytyy ja pilko tai raasta porkkanat, kaali, paprika ja purjo ohuiksi suikaleiksi. Pilko myös inkivääri, chili, kevätsipuli ja korianteri.
3. Kuumenna pannu miedolla lämmöllä ja paista kaikki edellä mainitut plus valmiit falafelit ja seesaminsiemenet oliiviöljyssä. Lisää joukkoon maissit ja herneet.
4. Lisää joukkoon kastike ja paista seosta vielä hetki samalla hieman sekoittaen.
Nautitaan haluttaessa paahdetun pitaleivän kanssa. Lapioi päälle koristeeksi maustamatonta soijajogurttia ja persiljaa tai korianteria.

Vermilian luonnehdinta:
”Tämä ruoka sopii matkalle Manalaan tai ihan vain kesäpäiviin. Vie raavaankin hevihenkilön kielen mennessään joko hyvällä tai pahalla tavalla, mutta näin siinä tulee käymään.”

Megan tuomio:
”Vaikka wokkailu on tässä ajassa perustavaa laatua oleva ruuanlaiton muoto, on hyvä muistuttaa kuinka se oikein tapahtuukaan tai ainakin tarjota uusia ideoita sen sisältöön. Vaikka valmiilla pakasteseoksilla pääseekin todella helpolla ja nopeasti ihan kelvolliseen lopputulokseen, kyllähän mahdollisimman tuoreet kasvikset sopivan ”al denteksi” jätettynä on pienen ekstravaivan arvoista.
On täysin makuasia mitä kasviksia tai proteiinia sekaan laittaa, koska kaikki toimi kunhan vaan chiliä, inkivääriä ja valkosipulia on riittävästi.”

Vermilian kokatessa soi:
Zeal & Ardor – Run (2022)
”Tämän kappaleen tahdissa saa hyvin töpinää pilkkomiseen ja saattaa tehdä mieli heittää lisää chiliä pannulle.”

Taivaisen tuplapesto

Resepti julkaistu Infernossa 5/2023

Pesto voi olla rajua tai letkeää, se muuntautuu vaivattomasti moneksi sopien moneen eri yhteyteen. Aivan kuten vuosikymmenten varrella basisti Kalle Taivaisen edustaman Xysman musiikki on tehnyt.

Saksipestoainekset:
puska basilikaa
kourallinen saksanpähkinöitä
2 kynttä valkosipulia
suolaa maun mukaan, mieluiten Maldonia.
parmesaanilastuja
Jos vegaaniversio, niin maltillisesti ravinnehiivaa
oliiviöljyä n. 0,5 dl tai maun mukaan

1. Leikkaa kaikki ainekset saksilla niin pieneksi kuin menee, sekoita ja pesto on valmis.

Salaatiksi kevyessä etikkavedessä lillutettuja avomaankurkkuja viipaleina. Viiniksi puolestaan jääkylmää Gruner Veltlineria.

Toinen pestoresepti joka taas on enemmän kaupunkilaisen arkeen sopiva. Tämä käy myös dippikastikkeeksi esim. kyssäkaalisiivujen kanssa. Tietysti myös pastan, perunoiden tai leivän kanssa.

Pesto Brutal Vegan Fast As A Shark -ainekset:
kourallinen suolapähkinöitä
puska basilikaa
0,5 dl oliiviöljyä tai tarpeen mukaan
suolaa maun mukaan
1-3 valkosipulin kynttä maun mukaan

1. Surauta aineet sauvasekoittimella tahnaksi ja homma valmis.

Kallen luonnehdinta:
”Saksipeston keksin sähköttömällä kesämökilläni Kustavissa, jossa se on parasta nimenomaan uusien perunoiden kanssa. Näitä reseptejä voi varioida moneen suuntaan. Basilikan voi korvata esimerkiksi lehtikaalilla, pinaatilla, salvialla, uunipunajuurilla tai herneillä. Ja jos taas haluaa lisää proteiinia, niin tofu toimii erinomaisena juuston korvikkeena. Niin tofun, pastan kuin perunoidenkin kanssa pitää vaan maistaa suolan määrä, koska ne vievät makua. Jos et tee vegaanisena, niin parmesaani todellakin nostaa peston lentoon ja palasta se mahdollisuuksien mukaan raastamalla. Pähkinäallergisille vinkkinä esimerkiksi auringonkukan siemenet toimivat hienosti punajuuren kanssa.
Alkuperäisessä italialaisessa perus-pestossa on pinjansiemeniä ja ne toimivat kyllä aina, mutta ovat Suomessa aika kalliita ja siksi itse käytän mieluummin pähkinää. Eri pähkinöitä testaamalla löytää myös variaatioita makuelämyksiin, esimerkiksi pistaasipähkinät ovat pelkästään suolan, oliiviöljyn ja valkosipulin kanssa on jo itsenään parhautta. Pesto toimii myös erinomaisesti salaatinkastikkeen ja pirteyttä saa mukaan lirauksella sitruunanmehua.
Loppuun vielä nuoruuteni suosikkipestovinkki. Parmesaanin sijaan kun laittaa runsaasti Mustaleima emmentaalia, niin saa mahtavia uunileipiä. Mättää juustovoittoista pestoa leivän päälle ja antaa kunnolla sulaa uunissa.”

Megan tuomio:
”Pestoja ei ole tullut juurikaan pohdittua tai edes käytettyä, mutta tämän reseptin myötä tilanne muuttuu. Valmistamisen helppous ja ainesten yksinkertaisuus sekä monipuolisuus viehättää, kun ei tarvitse tyytyä kaupan yksiulotteiseen tavaraan ja ainekset. Ja vaikka kevään satokausi ei vielä olekaan niin pitkällä, että omasta kotimaasta uutta pottua tai kurkkua saisi, niin kyllä näillä lisukkeilla vanhakin nuortuu mitä mainioimmin.”

Kallen kokatessa soi:
Topi Sorsakoski & Agents.
”Mikä tahansa kappale sopii tämän kesäisen ruoan kanssa ja jälkimmäisen peston kanssa luonnollisesti SE Acceptin biisi.”

Calevan Charmer

Resepti julkaistu Infernossa 4/2023

Harmerin rivakka ja väkivaltainen myllytys jauhaisi hienoksi vaikka pienet kivet, mutta kitaristinsa Ville Luosa tyytyy kotonaan silppuamaan kaalia pannulle. Hyvä ja halpa tähän päivään tuunattu ruokaklassikko onkin mannaa uunista.

Ainekset:
1 kg valkokaalia
iso sipuli
2 valkosipulinkynttä
15 cm purjoa
2 dl riisiä
Härkistä tai nyhtökauraa
0,5 dl tummaa siirappia
5 dl kasvislientä
2 dl kaurakermaa
rypsiöljyä
suolaa
pippuria
meiramia
puolukkahilloa

1. Kuullota ensin pilkotut sipulit ja purjo öljyssä paistinpannulla ja lisää paloiteltu Härkis joukkoon. Kaada valmis paistos isoon voideltuun vuokaan.
2. Keitä riisi ja laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
3. Lisää pannulle reilusti öljyä, sekoita siirappi silputun kaalin joukkoon ja paista pehmeäksi n. 10 minuuttia.
4. Lisää vuokaan paistettu kaali, riisi, mausteet, kerma sekä kasvisliemi. Sekoita hyvin.
5. Paista uunin keskitasolla tunnin ajan ja sekoita puolessa välissä.
6. Anna vetäytyä hetki ja tarjoile puolukkahillon kanssa.

Villen luonnehdinta:
”Klassikkoruoan vegaaninen versio, jota joko rakastaa tai vihaa. Tätä tulee tehtyä viikonloppuisin ja siitä riittää yleensä pitkälle seuraavaan viikkoon.”

Megan tuomio:
”Kaaliloora on kaikessa iänikuisuudessaan ja yksinkertaisuudessaan sen sortin klassikko, että siitä tulee muistuttaa myös tulevia sukupolvia. Eikä pahaa tee muistuttaa vähän varttuneempiakaan tästä reseptistä, onhan kyseessä halpa, terveellinen ja ravitseva eväs. Kaalin hyvä puoli kun on se, että sitä saa kotimaisena ympäri vuoden huokeaan tai vieläkin mitättömämpään hintaan eikä muutkaan tykötarpeet lompakkoa liikaa kevennä. Sipulissa ja etenkään mausteissa ei pidä säästämän, sillä kaali imee niitä itseensä aika lailla siinä missä pottukin. Siirappi tuo viimeisen silauksen makeudellaan tähän settiin, mutta puolukat voi hyvin passata. 
Itsehän suosikin riisin sijasta rikottuja ohrasuurimoita, ovathan ne maukkaampia ja parempia kuin valkoinen mössö. Jos ajatus tuntuu liian hurjalta, nykyään myydään myös valmista riisi-ohra-seosta, joka varmasti on kokeilemisen arvoista.”

Villen kokatessa soi:
Sick Urge - Finland Means Murder (2022)
”Ruoan ollessa uunissa ehtii hyvin vielä kuunnella Sick Urgen perään Iron Maidenin Somewhere in Timen (1986) ja haaveilla kesästä.”

Tomaattinen linssi-fetasalaatti

 Resepti julkaistu Infernossa 3/2023

Jo lähes neljännesvuosisata sitten kotimaisessa elokuvassa kummasteltiin, kuinka ”Nuoret flikat juo viinaa ja raavaat miehet syö salaattia.” Ruokakulttuurin muutos on tullut pistettyä merkille loppuvuodesta 2005 käynnistyneen palstan historiassakin ja viime vuosina useampia äärimetallistien salaattejakin on tullut vastaan. Devenial Verdict -murisija Rikun resepti on näihin jatkumoa.

Ainekset:

Marinoitu punasipuli:
1 punasipuli
2-3 rkl oliiviöljyä
2 rkl valkoviinietikka
puolikkaan sitruunan mehu
1 tl suolaa, mustapippuria ja sokeria

Halkaise sipuli ja leikkaa viipaleiksi. Sekoita muiden ainesten kanssa astiaan. Hölskyttele kannen alla peitetyssä astiassa ja anna marinoitua vähintään 4h. Parhaimman lopputuloksen saa jos antaa marinoitua yön yli.

Salaatti:
2 dl belugalinssejä
0,5 l vettä
1 kanelitanko
1 tl suolaa
250 g kesäkurpitsaa
8 valkosipulinkynttä (more is more ja more is better)
500 g kirsikkatomaatteja
100 g fetaa
Nippu rucolaa
Nippu minttua hienonnettuna
Reilusti baby pinaattia
Oliiviöljyä, balsamicoa, suolaa ja pippuria tomaattien paahtamiseen

Kastike:
sitruunan mehu
¾ dl oliiviöljyä
2 tl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria

1. Valmista marinoitu punasipuli ohjeen mukaisesti ja anna marinoitua.
2. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
3. Puolita tomaatit ja laita uunipellille. Pilko valkosipulit sopivan kokoisiksi paloiksi ja laita ne tomaattien sekaan. Lurauta päälle reilusti öljyä, balsamicoa sopivasti sekä suolaa ja pippuria. Pistä uuniin ja anna paahtua noin reilu puoli tuntia, tai kunnes ovat sopivan nahistuneita.
4. Huuhtele linssit ja laita ne kattilaan veden ja kanelitangon kanssa. Lisää suolaa ja keitä n. 20 minuuttia kunnes ovat kypsiä. Ota kanelitanko pois.
5. Leikkaa kesäkurpitsa puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Paista viipaleita pannussa molemmilta puolilta kunnes ne saavat vähän väriä. Lisää molemmille puolille hieman sekä suolaa että pippuria ja laita paistetut siivut lautaselle odottamaan.
6. Murenna feta ja hienonna sekä rucola, minttu että pinaatti. Tee kastike ohjeen mukaan.
7. Yhdistä salaattiainekset ja marinoitu punasipuli. Annostele lautaselle ja lisää reunoille paistettua kesäkurpitsaa. Kaada päälle kastiketta.

Rikun luonnehdinta:
”Tässä salaatissa pääosassa ovat paahdetut tomaatit, jotka tuovat kokonaisuuteen mielettömän paljon makua. Ruoka pitää nälkää hyvin ja on mukavan kesäinen talven keskellä. Lisäbonuksena tällä jaksaa nostaa rautaa salilla.”

Megan tuomio:
”Kun useimmissa aiemmissa salaateissa proteiininlähde on ollut eläinperäistä, sopii tämä vihreä eri sävyineen täysin kovemmankin luokan kasvisten ystäville. Jo pelkkä yrttien aromihan on aina huumaavaa ja se myös välittyy makuun. Kun mukana on vielä kaikkea muutakin hyvää kuten tomaattia ja fetaa sekä pelkistetyt mausteet, etikan ja sitruunan kirpeys, niin johan vaan voi nautiskella syödessä. Linssit ja munakoiso pitävät huolen siitä, että rahkapurkilla ei tarvitse ihan heti olla punttien kolistelun jälkeenkään.”

Rikun kokatessa soi:
John Mayer - Sob Rock (2021)
”Hieman totutusta poiketen kokatessa John Mayer tämän safkan kanssa kombotettuna tuo palasen kesää talven keskelle musiikin ollessa yhtä sulavaa kuin uunissa paahdettu tomaatti. Vaihtoehtoisena levynä toimii Cicada the Burrowerin mainio Corpseflower (2021), jonka kaihoisan kauniit biisit luovat unenomaisen tunnelman.”

Goulash of Dark Desires

 Resepti julkaistu Infernossa 2/2023

Jos musiikkinsa on tummanpuhuvaa yhtyeissään kuten Sonic Poison ja Hekatoxen, on tarjonta Jussi Rinta-Kiikan lautasella huomattavasti värikkäämpää. Kipakkuudesta ei kuitenkaan ole tingitty piiruakaan.

Ainekset:
250 g punaista paprikaa
250 g sipulia
250 g porkkanaa
125 g selleriä
0.5 kg perunoita
4 isoa valkosipulinkynttä
0.5 kg Härkistä
2 kpl kasvisliemikuutioita + litra vettä
2 kpl laakerinlehtiä
2 rkl omenaviinietikkaa
2 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
20 g maissitärkkelystä
50 g paprikajauhetta
1 iso habanero tai pienempikin käy, jos ei kestä poltetta
1 tl timjamia
1 prk tomaattipyrettä
0.5 tl natriumglutamaattia
suolaa ja vastajauhettua mustapippuria maun mukaan
oliiviöljyä paistamiseen
ruukku tuore persiljaa
1 purkki vegaanista smetanaa tai creme fraichea

1. Pilko kuppeihin porkkana, kuoritut perunat, selleri, sipuli, habanero ja paprika. Purista valkosipulinkynnet omaan astiaansa.
2. Lisää 2 rkl oliiviöljyä pataan ja anna kuumeta hetken aikaa. Paista asteittain ensimmäisenä porkkana jonka jälkeen selleri, sipuli ja viimeisenä paprika. Ripottele pieni määrä suolaa jokaisen vihanneksen lisäyksen yhteydessä.
3. Rouhi pippuria vihanneksiin ja lisää tomaattipyre sekä paahda se nopeasti vihannesten pintaan. Lisää samalla habanero ja valkosipulimurska.
4. Kiehauta litra vettä, lisää sinne kasvisliemikuutiot ja sekoita kunnes ne ovat liuenneet. Vispilöi maissitärkkelys liemen sekaan jonka jälkeen lisää seos pataan. Mikäli nesteen määrä näyttää vähäiseltä perunoita varten, lisää vettä.
5. Lisää soijakastike, natriumglutamaatti, laakerinlehdet, etikka, paprikajauhe ja timjami. Tämän jälkeen lisää perunat ja hauduta kannen alla n. 90 minuuttia pienellä lämmöllä.
6. Ruskista Härkis oliviiöljyssä ja mausta suolalla sekä pippurilla, jonka jälkeen lisää se pataan.

Tarjoile vegaanisen creme fraichen ja tuoreen persiljan kanssa

Jussin luonnehdinta:
”Vegaaninen ja tulinen versio klassisesta unkarilaisesta pataruoasta. Tämän reseptin inspiraationa on toiminut aikani helvetissä.”

Megan tuomio:
”Nyt eletään pitkään haudutettujen pataruokien kovinta sesonkia joiden makumaailmaan sopii täyteläisyys ja ruumiinlämpöä nostattava tulisuus. Jos kyseessä onkin ikivanha klassikko, muotoutuu se hyvin helposti nykyaikaiseen ruokavalioonkin kuten hyvien ja helppojen reseptien kuuluukin. Eikä vain vegaaniseksi, vaan proteiinin lähteenä voi käyttää montaa muutakin raaka-ainetta perinteistä nautaa. Pääasia, että juureksista, tomaattisuudesta ja paprikan määrästä ei tingitä!”

Jussin kokatessa soi:
Tormentor - Anno Domini (1989)
”Tormentorin ja Gulassin yhteisen perimän lisäksi ruoka tarjoaa Habanero-annostuksen ollessa kohdillaan samanlaista helvetillistä nautintoa, jota Erzsébet Báthorykin koki rakkaan harrastuksensa parissa.”

Witches' sapuska

 Resepti julkaistu Infernossa 1/2023

Ruoanlaiton ei välttämättä tarvitse olla mitään salatiedettä, tämän tietää esoteeris-psykedeelistä folkia The Aeonissa laulava Anna-Kaisakin.

Ainekset:
n. 400 g kikherneitä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 dl kookosmaitoa
Taffelin chili-mango -dippiseos
tuoretta basilikaa
ruokaöljyä

1. Pilko sipulit pieneksi silpuksi ja kuullota pannulla ruokaöljyssä.
2. Lisää kikherneet, ja kun ne ovat ehtineet hetken aikaa paahtua, kaada sekaan kookosmaito sekä dippiseos. Sekoita hyvin. Koristele annos muutamalla tuoreella basilikan lehdellä ja voila, kastike on valmis.

Soosi sopii erinomaisesti esimerkiksi basmatiriisin kaveriksi.  Kannattaa huomioida, että kastikkeen teossa menee paljon vähemmän aikaa kuin riisien keittelyssä. Mukaan voi lisätä hieman chiliä ja suolaa makua vahvistamaan, itse olen välillä laittanut myös inkiväärijauhetta.

Anna-Kaisan luonnehdinta:
”Tämä ruoka syntyi, kun kaapissa ei ollut kauheasti aineksia mihinkään tuttuun. Olen ihastunut tuohon chili-mango-dippiin ja ajattelin kokeilla sitä kastikkeen maustamiseen. Sehän toimikin yllättävän hyvin! Ruuista tuli myös vahingossa täysin vegaaninen, vaikka sekasyöjä itse olenkin. Yksinkertaisimmillaan tähän riittää kikherneet, kookosmaito sekä dippiseos, kaikki muu on vain plussaa tekstuuriin ja makuun. Harvemmin tulee kokattua mitään ilman sipulia ja valkosipulia, joten niitä suosittelen ehdottomasti tähänkin aina. Basilikan koristeeksi lisääminen juurtaa vanhaan tietoon, että basilika on paholaisen yrtti.”

Megan tuomio:
”Yksinkertainen on usein sekä kaunista että maukasta kuten on tullut jo aiemminkin todettua useasti. Parasta kuitenkin on se, että ne ovat maun mukaan erittäin helposti laajennettavissa monimutkaisemmiksi jo sen mukaan, mitä kaikkea kotonta löytyykään. Tässä tapauksessa itämainen lähestymistapa yllä mainitunkin inkivääriin pohjautuen tuntuu sopivan parhaiten omaan suuhun. Paprikaa, cashew-pähkinää, sokeriherneenpalot tai tässä käyttämäni pakasteesta löydetyt katkaravut tuovat sekä lisäväriä että makua. Ja riisihän oli mustaa kuin aikakin."

Anna-Kaisan kokatessa soi:
Maija Kauhanen – Menneet (2022)
”Vaikka kuuntelen usein raskaampaa musiikkia, niin kansanmusiikkiakin pyörii usein levylautasella. Maijalla on sitä paitsi todella rock-asenne tekemiseensä. Erityisesti biisit Käärme ja Menneet iskevät kovaa.”