Örkin vegaaninen tuliliemi

Resepti julkaistu Infernossa 6/2024

Ei kesällä tarvitse pelkästään grillata, erinäiset tuliliemet ja keitot kuuluvat festarointien ja klubikeikkailujen yhteyteen yhtä lailla. Prestigen kitaristi Jan ”Örkki” Yrlund pääsee nauttimaan kesän herkuista useita festareita ja klubikeikkoja myöten.

Ainekset:
250 g maustamatonta tofua
4 rkl oliiviöljyä (muukin öljy käy)
2 rkl tuoretta inkivääriä hienonnettuna
3 isoa valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 iso chilipalko hienonnettuna
1 tl kurkumaa
1/2 tl suolaa, 1 tl mustapippurirouhetta
8 dl kasvislientä
4 kaffirlimetin lehteä
250 ml kookoskermaa
n. 600-800 g erilaisia kasviksia paloina (esim. peruna, broccoli, kukkakaali, porkkana, vihreät pavut, tuoreet herkkusienet)

1. Leikkaa tofu noin 2x2 cm kokoisiksi paloiksi ja paista kattilassa öljyssä rapeiksi. Lisää öljyä paiston aikana tarvittaessa.
2. Lisää hienonnetut inkivääri, valkosipuli ja chili ja kuullota hetki tofujen kanssa. Lisää mausteet ja kuullota hetki.
3. Lisää kasvisliemi ja kaffirlimetinlehdet. Anna kiehahtaa.
4. Lisää pilkotut kasvikset ja keitä keittoa noin 15 minuuttia niin, että kasvikset ovat pehmenneet.
5. Lisää kookoskerma ja kuumenna.

Örkin luonnehdinta:
”Tämä on yksinkertainen ja tulinen keitto eli vähän niin kuin mun musamakukin. Pitää olla särmää ja jälkimakua, mutta ei tarvitse hienostella ja varsinkaan elvistellä. Lientä pystyisi helposti tulistamaan lisäämällä chiliä, mutta itse olen todennu, että tämä yhdistelmä on se toimivin maultaan. Jää kivasti kutkuttelemaan ja erottaa vielä eri maut hyvin.
Tässä on hitunen Kaukoitääkin toki mukana, joka on yksi mielikohteistani lomamielessä. Olenkin tykästynyt niin Thaimaan ja varsinkin Indonesian ruokakulttuureihin ehkä juurikin niiden sopivan tulisuuden ja monien vegevaihtoehtojen takia. Jos rässimuusikon Teostot jäivät sitä vähääkin vähemmäksi, tästä saa myös helposti köyhemmän muusikon version vaihtamalla arvokkaammat vihannekset pois.”

Megan tuomio:
”Monet inhoavat kesäkeittoa, mutta minä en. Ja sehän Örkin tuliliemi käytännössä onkin ainoastaan pienellä twistillä varustettuna, joten ei ihme, että itämaisuuden kovimmassa ytimessä oleva kookoskerma-inkivääri-chili -pyhä kolminaisuus tekee tästäkin sopasta maistuvaa. Bonusta se saa myös helppoudestaan ja nopeudestaan, sillä kuka sitä nyt jaksaisi pitkään ja hartaasti kuumassa kyökissä suvena kokkailla. Ja kun tulinen ruoka vielä tunnetusti viilentää, niin ei kun lusikka kauniiseen käteen ja lappamaan ääntä kohti.”

Örkin kokatessa soi:
Metallica - Metal Militia (1983)
”Biisi, joka erityisesti kolahtaa ihan minkä asian kanssa tahansa kuten oikeastaan kaikenlainen muukin vanhan liiton rässinräime.”

CC elikkäs Cannibal Cor…eikun siis Cauliflower curry

Resepti julkaistu Infernossa 5/2024

Ruoanlaittoon voi suhtautua lähes rituaalinomaisella hartaudella tai rennommin fiilispohjalta. Unearthly Rites -basisti Jennikan musiikki ja curry ovat riittävän hurmeisia ilman eläinperäistä proteiinia ja kirurgintarkkaa silpomistakin.

Ainekset:
1 paketti tofua
1 reilun kokoinen sipuli
4-5 valkosipulinkynttä
pussi pakastekukkakaalia
pussi pakastettuja vihreitä papuja
cashewpähkinöitä
rypsiöljyä
currymaustetta
½ tl paprikamaustetta
½ tl chilimausteseosta
2 rkl sienisoijaa
2 rkl vegetarian mushroom sauce
2 dl kaurakermaa tai kookoskermaa
suolaa & sokeria
ruokakauraa tai riisiä kylkeen

Esivalmisteluna tofu kannattaa pakastaa. Pakastaessa tofun koostumuksesta tulee huokoinen ja se imee itseensä paremmin makua.

1. Laita jäinen tofu sulamaan mikroon. Sillä välin hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja heitä kuullottumaan pannulle ruokalusikallisessa rypsiöljyä.
2. Lorauta hieman lisää öljyä pannulle ja reilu ruokalusikallinen currymaustetta.
3. Kun currymauste, sipulit ja öljy ovat sekaisin, lisää jäiset kukkakaalit. Pyöräyttele kukkakaaleja pannulla niin, että mausteet kietoutuvat niihin. Sitten odotellaan että ne sulavat.
4. Mikrossa sulatetusta tofusta irtoaa paljon nestettä, joten sitä kannattaa kuivata keittiöpyyhkeen tai talouspaperin välissä. Tämän jälkeen pilko se noin peukalon pään kokoisiksi palasiksi ja lisää pannulle.
5. Lisää sekaan paprikamauste ja chilimausteseos (omani oli jotain jytympää Aasiamarketin chilimausteseosta) sekä vielä yksi teelusikallinen currymausteseosta. Lorauta vielä mukaan sienisoija ja vajaan ruokalusikallisen verran sokeria. Jos käytät kookoskermaa, sokerin voi jättää kokonaan pois.
6. Heitä mukaan vielä vähän vihreitä papuja ja reilu kourallinen cashewpähkinöitä. Sekoittele ja paista. Jos et vielä tässä kohtaa ole laittanut riisiä kiehumaan, niin nyt on sen aika. Itse käytän ruokakauraa, koska se on hyvää ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
7. Kippaa pannulle kaurakerma. Täytä vielä tyhjä kaurakermapurkki puolilleen vettä ja kaada sekaan. Laita vegetarian mushroom saucea sekaan sekä ripaus suolaa maun mukaan. Anna kastikkeen hautua hetki. Tarjoile ruokakauran tai riisin kanssa.

Jennikan luonnehdinta:
”Makuprofiililtaan lempeä arkiruoka kuin lämmin halaus, mutta voi antaa potkun takamukselle riippuen toki kuinka paljon innostuu laittamaan chiliä. Joka kerralla tehdessä tulee vähän erilainen versio, kun ainekset ja määrät saattavat aina vähän vaihdella. Helposti sovellettavissa, muunneltavissa ja vapaasti improvisoitavissa.”

Megan tuomio:
”Kun kaukomaille on kerran lähdetty, pysytellään edellisnumeron tavoin Intiassa. Kukkakaali sujahtaa kansallisruoka curryyn siinä missä pottukin pähkinöiden antaessa täyttävyystukea, ja kun ei sorru kestävyysurheiluun mausteiden kanssa, jää suuhun miellyttävän kukkaisan kepeä maku. Liikaa ei kannata hauduttaa, jotta suutuntuma eri ainesten osalta säilyisi ja oman mieltymysteni mukaisesti etenkin pähkinöiden lisääminen kannattaa jättää viime tippaan.”

Jennikan kokatessa soi:
Seep - Hymns to the Gore (2022)
”Goresta en pidä ruokalautasellani, mutta senkin edestä levylautasella.”

Absoluuttinen vegebutternyhtis

Resepti julkaistu Infernossa 4/2024

Absolute Key -yhtyeessä yksin ja Circle of Ouroborus -kokoonpanossa kaksin vaikuttava Antti Klemi matkailee musiikissaan erilaisiin tyyleihin ja tunnelmiin, mutta ruokalautasella on setti Intiaa.

Ainekset:
50 g vegaanista margariinia
1-2 punaista chiliä
3 cm tuoretta inkivääriä
2 valkosipulinkynttä
1 kanelitanko
1 tl jauhettua neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl jauhettuja fenkolinsiemeniä
1 tl mustapippuria
70 g tomaattipyreetä
400 g tomaattimurskaa
tölkki kookoskermaa
1 1⁄2 tl suolaa
2 tl garam masalaa
250 g nyhtökauraa
2 tl sokeria tai hunajaa
2 dl kuivattuja hedelmiä (esimerkiksi papaija)

Lisukkeeksi:
basmatiriisiä
raitakastiketta
naanleipää

1. Pilko chilit ja valkosipulit sekä raasta inkivääri. Kuullota näitä pannulla margariinissa muiden mausteiden paitsi garam masalan kanssa noin viisi minuuttia.
2. Lisää tomaattipyree ja sekoita.
3. Lisää tomaattimurska sekä puolet kuivatuista hedelmistä ja hauduta kannen alla miedolla lämmöllä 20-45 minuuttia. Mitä pitempään haudutat, sen parempi maku tulee. Poimi kanelitanko haudutuksen loppupuolella.
4. Keitä riisit tässä välissä.
5. Lisää kookoskerma, garam masala ja nyhtökaura kastikkeeseen.
6. Hauduta vielä viitisen minuuttia miedolla lämmöllä.
7. Maista ja mausta tarvittaessa sokerilla tai hunajalla ja suolalla. Lisää loput kuivatut hedelmät kastikkeen koristeeksi.
8. Tarjoile riisin, raidan ja naanleivän kanssa.

Antin luonnehdinta:
”Tätä reseptiä on lainattu, varasteltu ja muokattu vuosien varrella. Rasvaisuus on aina ruuassa hyvästä, mutta tietty myös terveellisyys on se lähtökohta. Sopiva määrä margariinia, kunnon mausteet ja tarpeeksi kärsivällinen haudutus luovat oikein oivan kombinaation, jossa riittää mehukkuutta ja timakkuutta. Kuivatut hedelmät taas tuovat mukaan makeaa sivuvivahdetta, jota ainakin itse intialaisissa ruuissa arvostan. Pro tip: tee sapuska muutoin kotona, mutta hae mehukas naanleipä lähi-intialaisestasi!”

Megan tuomio:
”Intialaiseen makumaailmaan on sukellettu palstan historiassa jo lähes 16 vuotta sitten, kun tuolloin vielä voimissaan olleen Ghost Brigaden Julle esitteli ei lampaisan lammaspatansa. Seuraaja saatiin heti perään vuonna 2019, kun Beheritin Nuclear Holocausto Vengeance esitteli oman tulkintansa Masala Dosasta. Tähän reseptijatkumoon sujahtaa sujuvasti myös Antin resepti.
Omaan makunystyröitä intialainen ruoka ei helli kaikista miellyttävimmin sen mausteisuuden takia, joka tuntuu vahvuudessaan turhan tunkkaiselta. Tässä reseptissä asiaa korjaantuu selkeästi parempaan suuntaan kiitos kookoskerman, hedelmien ja raitakastikkeen, joiden yhdistelmä tuo mukaan juuri kaivatunlaista kepeyttä ja raikkautta. Tällä absoluuttisella pohjalla pärjääkin sitten jo lähes jokaisessa tilanteessa, missä intialaista tekee mieli proteiininlähteen vaihdellessa mieltymysten mukaan.”

Antin kokatessa soi:
ZZ Top - ZZ Top’s First Album (1971)
”Tykkään, että ruuanlaitto sujuu rennosti, mutta silti sujuvalla ja eteenpäin suuntaavalla rytmillä. Ei turhaa sähläystä, mutta ei myöskään mitään ryppyotsaista suorittamista. Sitä tarjoaa myös ZZ Topin eka levy.”

Keisarin guacamoletaskut

 Resepti julkaistu Infernossa 3/2024

Niilo Sevänen tunnetaan parhaiten Insomniumin laulaja-basistina, mutta onpahan meriittilistassa nykyisin myös kirjailija. Vastikään ilmestyi oikeaa historiaa fantasiamaailmaan sekoittava esikoisromaani ja kenties jossain kohtaa saadaan myös opas kokkailuun nälkäisille ihmislaumoille.

Ainekset:
12-16 tortillalettua
1 pussi taco-maustejauhetta
1 purkki salsakastiketta
800 g jauhelihaa
1 paketti mustaa Koskenlaskijaa
2 purkkia Pirkan guacamolea
Salamipaketti
1-2 dl vettä
ruususuolaa
mustapippuria
kirsikkatomaatteja
avocadoja
oliiviöljyä paistamiseen

1. Laita tilkka oliiviöljyä isolle pannulle ja ruskista jauheliha sopivaksi. Lisää taco-maustepussi ja vettä sen mukaan miten kiinteää kastiketta haluat. Lisää pannulle noin puoli pakettia Koskenlaskijaa sekä halutessasi myös hieman suolaa ja pippuria. Kun Koskenlaskija on sopivasti sulanut ja levinnyt kaikkialle, on kastike valmis.
2. Ota toinen pannu, jolle ripsauta myös tilkka oliiviöljyä ja tortillalettu. Käytä mietoa lämpöä, että lettuun saadaan sopivan rapsakka pinta. Lisää valmista jauhelihakastiketta letulle sopiva määrä ja revi päälle yksi salamiviipale. Sulje tortilla puoliksi, että ainekset jäävät taskuun. Kun pinnassa on sopivasti ruskeutta, on tortillayksilö valmis.
3. Kuorruta valmis lettu reilulla satsilla guacamolea ja salsakastikketta sekä kirsikkatomaatin puolikkaita ja avocadopaloja. Voit myös tunkea nämä letun sisälle, jos siltä tuntuu. Ja sitten syömään joko sormin tai kihveleillä.

Tällä reseptillä saat niin ison setin tortilloja, että niistä riittää sekä bändille että teknikoille. Jos tortilloja jää jostain syystä syömättä, niin lämmitä niitä uudestaan pannulla ja kasaa kastikkeet ja salamit siihen päälle. Älä sorru käyttämään mikroaaltouunia, sillä pannulla paistaminen nostaa seuraavanakin päivänä tortillat next levelille!

Niilon luonnehdinta:
”Tällä fuusiokeittiön reseptillä nostat tavalliset tortillat aivan uusiin sfääreihin. Kotimainen Koskenlaskija antaa oman pikantin lisänsä meksikolaiseen makumaailmaan. Jokaisen letun lämmittäminen pannulla ottaa oman aikansa, mutta on ehdottomasti kaiken vaivan arvoista.”

Megan tuomio:
”Jos keskiamerikkalaiset kääryleet ovat nykyisellään helppoa ja maistuvaa arkiruokaa täällä Härmässä saakka, ei niitä pidä mitenkään aliarvioida. Niilon reseptillä ja yksinkertaisella valmistusmetodilla vähäinen lisävaiva saa palkintonsa suussa, ja jos lauantaiversion haluaa, niin eikun tekemään lätyt alusta alkaen itse vaikka maissijauhosta. Sunnuntaista ruokailuhetkeä varten kannattaa jo guacamolekin tehdä itse ja molempiin näihinhän löytyy reseptit mm. tämän palstan arkistosta.”

Niilon kokatessa soi:
Emperor - In the Nightside Eclipse (1994)
”Levy mystiset huurut ovat kietoneet meitä otteeseensa jo 30 vuotta. Mie oon mustat noidat!”

Vahvan vegaanin voimapannu

Resepti julkaistu Infernossa 2/2024

Sastamala hardcoren edustaja Gray State on sen verran väkevää myllytystä, että sen tahtiin nousee painavampikin puntti. Eikä kummassakaan riuhtomisessa tarvita eläinperäisiä tuotteitta kuten basistinsa Atte Rautaruusun voimapannu osoittaa. 

Ainekset:
6-7 eilen keitettyä perunaa
n 1,5 pakettia tofua. Ei Sofinen pyyhekumia, vaan Rainbow’n on paras tähän.
kokonainen parsakaali
valkosipulia maun mukaan
suolaa
mustapippuria

Kastike:
sipulia oman maun mukaan
2,5 dl kaurakermaa
0,25 tl savuaromia
maltilla valkosipulijauhetta
hujaus savupaprikaa
loraus soijakastiketta
Vegemin seitanpepperonia pekoninkaltaisuuden lisäämiseksi, mutta tämä ei ole pakollista.

Annoksen lisukkeiksi suolakurkkuja sekä etikkapunajuuria ja ruokajuomaksi tuopillinen kylmää kotimaista kauramaitoa.

1. Kuori parsakaalin varresta kova kuori pois ja leikkaa varren ydin sekä kukinnot sopivan kokoisiksi palasiksi ja heitä pannulle öljyyn paistumaan.
2. Laita kattilaan pilkotut sipulit ja kuullota hetki. Lisää pepperoni tässä kohtaa jos haluat ja paista hetki. Lisää kaurakerma sekä mausteet, sekoittele hyvin ja anna hautua kannen alla.
3. Samalla kun parsakaali ottaa väriä ja kypsyy, pilko valkosipulit, perunat ja tofu. Heitä kaikki pannulle ja anna ottaa väriä. Voit lisätä sekaan myös hieman margariinia paistinrasvaksi, sillä se ei tee ainakaan huonoa. Sekoittele silloin tällöin ja paistele kunnes perunoissa ja tofussa on kullanruskeaa väriä. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää kastike sekaan ja sekoita hyvin.
4. Pilko suolakurku, ei maustekurkku, siivuiksi ja punajuuret sellaisenaan lautaselle. Pleittaa pannun sisältö lautaselle, kaada vähintään puolen litran vetoiseen tuoppiin kauramaitoa ja ala lusikoida kyselyaukkoon. Herkkua!

Aten luonnehdinta:
”Tässä ruoassa tiivistyy lempiasiani eli peruna, tofu ja parsakaali. Vegaaninen muunnelma klassisesta pyttipannusta kermakastikkeella, jossa ei säästellä mitään. Toimii niin arjessa kuin salipalkkarinakin. Tällä pannulla kasvaa niin haukkarit kuin ruokahalu ja eläimetkin säästyvät kärsimykseltä. Tiäksää?”

Megan tuomio:
”Legendat säilyvät sukupolvilta toisille ei vain siksi, että ne ovat hyviä, vaan myös siksi, että ne pystyvät tarvittaessa muuntautumaan menettämättä mitään perusolemuksestaan. Parsakaalia ei tulisi ensimmäisenä eikä vielä toisenakaan mieleen laittaa tähän klassikkoon, mutta hyvinhän se sekaan sojahtaa siinä missä tofukin. Ulkonäköhän muistuttaa lähinnä koiran oksennusta, mutta jos reaalimaailmassa raha usein ikävä kyllä ratkaisee, määrää ruoanlaitossa maku ja siinähän ei ole mitään moittimista. Etenkin kun valmistuksessa on nähty tämäkin verran vaivaa ja maustaminen on kohdallaan. Kokeilemisen arvoinen setti myös ennakkoluuloisimmille.”

Aten kokatessa soi:
Forced Humility - Tri City Werewolves ’23 -demo
”Viime vuoden kovin Suomi-hardcore -tulokas Forced humility lyö pöytään sellaiset ainekset, että niillä ei voi mennä vikaan: riffejä, asennetta ja rankkaa lyriikkaa. Täyrellistä!”

Vegepyörykät ja couscoussalaatti

Resepti julkaistu Infernossa 1/2024

Sapatassa ja Šamanessa erilaisia musiikillisia maailmoita doomista unenomaiseen ja tummansävyiseen maailmanmusiikkiin luotaava Saara matkustaa ruokaa laittaessaan mielellään välimerellisen keittiön pariin.

Vegepyörykät

Ainekset:
1 pkt eli n 280 g vegejauhista
3 rkl ruiskorppujauhoja (tai mitä kaapista löytyy)
0,5 dl vettä
1 tl sipulijauhetta
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria
loraus oliiviöljyä
tuoretta persiljaa oman maun mukaan eli reilusti

1. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen.
2. Laita vegejauhis erilliseen sekoitusastiaan ja lisää sekaan hienonnettu persilja korppujauho, vesi, kaikki mausteet sekä oliiviöljy. Sekoita ainekset käsin ja pyörittele n. 8 pyörykkää.
3. Paista pellillä uunin ala- tai keskitasolla n. 15 minuuttia tai kunnes pyörykät ovat kypsyneet.

Couscoussalaatti kahdelle

Ainkset:
2 dl täysjyväcouscousia
1 pieni punasipuli
2 tomaattia
puolikas ruukullinen salaattia esimerkiksi Romaine
1 rkl Ras el Hanout -mausteseosta
tuoretta persiljaa
tuoretta korianteria
kivettömiä Kalamata-oliiveja
puolikkaan sitruunan mehu
oliiviöljyä

suolaa

1. Valmista couscous paketin ohjeen mukaisesti erillisessä kulhossa.
2. Leikkaa punasipuli mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi ja laita ne salaattikulhoon. Purista päälle
puolikkaan sitruunan mehut, lisää loraus oliiviöljyä sekä ripaus suolaa. Sekoita.
3. Pilko tomaatit kuutioiksi ja lisää ne kulhoon sipuleiden joukkoon. Sekoita.
4. Hienonna salaatti ja lisää kulhoon. Hienonna myös iso kourallinen persiljaa ja hieman pienempi kourallinen korianteria. Lisää yrtit kulhoon ja sekoita.
5. Viimeiseksi lisää joukkoon valmis, kevyesti suolalla maustettu couscous, Ras ei Hanout -mausteseos, n. puoli purkkia oliiveja sekä oliiviöljyä. Sekoita. Maista tarvitseeko salaatti lisää esimerkiksi suolaa, Ras el Hanoutia, oliiviöljyä, sitruunaa tai yrttejä, ja lisää tarpeen mukaan!

Saaran luonnehdinta:
”Ras el Hanoutilla ja tuoreilla yrteillä maustettu couscoussalaatti on oma kestosuosikki, joka maistuu etenkin iltaisin. Tästä versiosta saa myös fuusioitua esimerkiksi hummuksen, tsatsikin tai fetajuuston kanssa monenlaisia yhdistelmiä. Kesällä täytin tällä reseptillä grillipaprikoita, joten se taipuu siis moneen ruokaan ja toimii myös lämpimänä. Aineksia ja niiden mittasuhteita voi vaihdella vapaasti oman fiiliksen mukaan. Sama juttu pyöryköiden kanssa: niihin voi lisätä esimerkiksi ripauksen chiliä tai muita mausteita!”

Megan tuomio:
”Perusasiat kuten lihapullat on hyvä pitää mielessä alati muutoksen kourissa sätkivässä nykymaailmassa etenkin silloin, kun ne taipuvat vaivattomasti moneen eri suuntaan. Tästä ei annos paljoa helpommin ja nopeammin valmistu tai sovi muutettavaksi monenlaiseen eri makuun perusaineestaan lähtien. Olen kyllä sitä koulukuntaa, joka mielummin paistaisi pullat sopivassa rasvassa pannulla, mutta makuasia. Annos sopii myös johdatuksena etniseen keittiöön niillekin, joiden aiemmat eksoottiset ruokailut ovat tapahtuneet kebabbilassa.”

Saaran kokatessa soi:
Warning - Watching from a Distance (2006)
”Sydäntalveen hyvin sopiva albumi, joka tuo kokkailuun sopivaa syvyyttä.”

Raikulipukin hedelmällisyys-granola

Resepti julkaistu Infernossa 11/2023

Jos haluat yhtä räyhäkän äänen tai roiman esiintymisetukenon kuin Sacred Crucifixin basisti-laulaja Miku Mertasella, syö granolaa. GRÄYH!

Ainekset:
8 dl kaurahiutaleita
2 dl mantelirouhetta
1 dl auringonkukan siemeniä
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl kookoshiutaleita
1 tl kanelia
1 tl rouhittua kardemummaa
½ tl suolaa
3/4 dl rypsiöljyä
1 dl juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia

1. Pläjäytä kaikki kuivat aineet sekaisin leivontakulhoon ja sekoita.
2. Lisää joukkoon rypsiöljy ja sekoita. Kaada joukkoon hunaja (tai vaahterasiirappi) ja sotkota koko paletti huolella.
3. Kaada koko hoito leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja levitä tasaiseksi. Iske pelti kylmään uuniin ja säädä asteiksi 150. Laita ohjeistamani musiikit soimaan.
4. Hiukan uunista riippuen ota paketti uunista kun noin 30 minuuttia on kulunut tai kun pinta on saanut kultaisen värin.
5. Anna jäähtyä hetken. Sorki lastalla koko paketti läpi, ettei se jäähdy kovaksi levyksi ja päällä oleva kultainen osuus sekoittuu kivasti alempaan vaaleampaan osaan.
6. Asenna jälkiruokakulhon pohjalle kourallinen valitsemiasi marjoja ja kaada päälle pari desiä joko maustamatonta tai valitsemasi maun mukaista kauragurttia.
7. Lorota seuraavaksi päälle pari desiä valitsemasi makuista mehukeittoa ja läiski lopuksi päälle raikulipukin hedelmällisyys-granolaa sen verran kuin mahtuu.

Ruokajuomaksi et tarvi mitään. Tai jos otat, niin näön vuoksi digestiiviksi snapsi valitsemaasi kirkasta. Loput granolat on hyvä säilyttää lasipurkissa Neljän Viljan Nalle -puuropaketin vieressä

Mikun luonnehdinta:
”Niin kuin Entombedin tuotanto myös Nuuttipukin hedelmällisyys-granolakin sopii päivän jokaiselle ruokahetkelle. Se voi olla niin aamupala, välipala, iltapala tai kiireiselle liuhuletille se käy tiukassa tilanteessa lounaana ja päivällisenäkin.
Valmistamisen aikana ei kannata kiirehtiä, vaan kuunnella brasilialaisen Cryptan Shades of Sorrowia. Se antaa mahtavasti tatsia roiskia roippeita pääläriin ja saa kotelon surraamaan tarkasti aineiden mittailuun. Uunin kellon kilahdusta odotellessa kuuntele Celtic Frostin albumia To Mega Therion. On mukava odottaa ruokaa valmistuvaksi hartaissa tunnelmissa ja rauhoittua odottamaan syvissä mietteissä.”

Megan tuomio:
”Erittäin mukavuudenhaluisena ruoanlaittajana perinteinen kaurainen aamupuurokin on vaihtunut vaihtelevasti hieman eri aineksista valmistetuksi tuorepuuroksi jo vuosia sitten. Ja onhan se niinkin, että perinteinen pikaisesti valmistettu kaurapuuro ei ole kovinkaan kaksisen makuista.
Granolan voisi sanoa olevan astetta trendikkäämpää mysliä, mutta paahteisuuden ja rapeuden ansiosta tärkein asia eli maku on huomattavasti parempi. Kerroksittainen rakenne tuo vielä pienen oman yllätyslisänsä mukaan ja hienosäädön varaakin aina hifistelyyn saakka jää riittävästi aineosia muuttamalla, vaikka perusasioiden ytimessä olemiseen ei ikinä kyllästykkään. Vielä jos saatavilla on tuoreita marjoja, niin ai että!”

Mikun kokatessa soi:
Entombed – Inferno (2003)
”Muistelen äärimmäisellä lämmöllä LG:n elämää ja edesottamuksia, joten ei muuta kuin Flexing Muscles ja odottelemaan raikulipukin ilmestymistä ovenrakoon ruinaamaan talon prosenttijuomia!”

Chilaquiles de la Muerte

Resepti julkaistu Infernossa 10/2023

Cardinals Follyn laulava basisti Mikko ”Count Karnstein” Kääriäinen luottaa musiikissaan hitaaseen kiiruhtamiseen, mutta ruokaillessaan puolestaan jäätävään poltteeseen.

Ainekset:
2-3 habaneroa
2-3 tomaattia
1 sipuli
1 punasipuli
1 avokado
2 dl appelsiinimehua
2 dl vettä
kanaliemijauhetta
Achiote-chilimausteseospatukka
puolikas kananrinta
mustapippuria
valkosipulirouhetta
suolaa
Worcesterkastiketta
purkki ranskankermaa
leipäjuustoa
korianteria
200 g pussillinen Rainbow-tortillasipsejä tai Taco Truckin vastaavia

1. Leikkaa habanerot puolikkaiksi poistaen niiden siemenkodat. Paahda kevyesti pannulla, lisää muutama tomaatinpuolikas sekä sipuli ja kypsennä pehmeiksi.
2. Laita 2 desiä appelsiinimehua ja 2 desiä vettä puolikkaan Achiote-chilimausteseospatukan ja yhden kokonaisen tomaatin kera tehosekoittimeen ja lisää habanerot ja muut pannulta sekaan. Mausta teelusikallisella suolaa sekä kanaliemijauhetta ja surauta koko sotku tasaiseksi.
3. Kuumenna hivenen öljyä kattilassa lisäten varoen vähän kerrallaan blenderissä valmistunutta kastiketta sekaan, kunnes salsa alkaa paksuuntua ja hiljalleen kiehua. Voit lisätä samalla hivenen taas suolaa.
4. Leikkaa puoli kananrintaa ohuiksi fileiksi, lisää mustapippuria, valkosipulirouhetta ja suolaa makusi mukaan. Paista fileet pannulla ja lisää aavistus Worcesterkastiketta tuomaan makua.
5. Lisää tarjoiluannoksen verran tortillalastuja kattilassa olevaan salsaseokseen, jotta ne kylpevät kastikkeessa. Annostele lastut salsan kera lautaselle ja lisää päälle fajita-tyylisiksi suikaleiksi leikatut kanasuikaleet, kuutioitua punasipulia, pilkottua korianteria, raastettua leipäjuusto, siivutettua avokado ja ranskankermaa.

Mikon luonnehdinta:
”Jos meksikolainen ruoka on mielestäni kiistatta maailman parasta, niin yleisestikin ottaen tulinen ruoka on itselleni kuin keikalla oleminen: helpolla ei itseään saa päästää ja pieni tulipalokin voi kuulua asiaan.
Chilin käytössä suositus on tietysti mennä oman maun mukaan. Oma neuvoni kuitenkin on, että älkää säästelkö, vaan sukeltakaa suoraan syvään päätyyn. Vaimo usein asiantuntijana valittaa, että käytän tulisia kastikkeita aivan liikaa. Mutta aivan kuten monet ajattelevat tietävänsä mitä meksikolainen ruoka on, he luulevat myös tietävänsä mitä doom metal on. Molemmissa on kuitenkin mentävä syvälle perinteiden äärelle ymmärtääkseen niiden todellisen olemuksen. Maissin, habaneron, sipulin, avokadon ja kokonaisuuden herkullisen veriseksi värjäävän Achioten yhteisliitto on kuin mehevät riffit, kirpeät soolot, röyhkeät laulut, lujaa lyövä rumpali ja kunnon groove samassa paketissa.”

Megan tuomio:
”Meksikolaista keittiötä on aiemminkin käsitelty palstalla joskin melko ohkaisesti mm. enchiladojen ja nachopeltimätön muodossa. Chilaquiles on tuhti ja tulinen lisäys reseptikirjastoon, jonka kerroksittainen rakenne alkaen lempeästä päällisestä syventyen jo yhdessä haarukallisessa kipakaksi tulivuoreksi tarjoaa melkoisen makukavalkadin. Jos tätä perinteisesti nauttii aamiaiseksi, herää taatusti, mutta erittäin ruokaisana vatsanahka pinkeytyy kyllä nauttii tätä sitten lounaana tai päivällisenä. DIY-salsa on myös hyvä muistutus siitä, kuinka laiskat pääsee kyllä helpolla ostaessaan purkkitavaraa, mutta näinkin vähäinen satsaus tekee lopputuloksesta huomattavasti paremman. Ay caramba!”

Mikon kokatessa soi:
Minotauri – Minotauri (2004)
”Kunnon inferno-ruokailun taustalla toimii valtavan nerokkaat ja painostavat doom-riffit sekä rupinen old school -äänimaisema. Kansitaidekin sopii kuvaan palavasta linnasta poistuvine neitoineen. Minotaurin debyyttilevy on kuin kyseinen metallin alaosasto puettuna ruosteiseen haarniskaan kaikessa rujoudessaan sekä omituisessa viehättävyydessään.”

Morbid Salad of the Undead

Resepti julkaistu Infernossa 9/2023

Kun paukuttaa nahkoja intensiteetillä Jaakko Kölhin lailla näinkin monessa bändissä kuin Jumalation, Amputory, Caskets Open ja Kova Ajo, on syytä myös panostaa ennakkoon myös kiinteän ruoan tankkaukseen.

Ainekset:
300 g maustamattomia kanan fileesuikaleita
150 g halloumijuustoa
200 g mungpavun ituja
100 g jääsalaattia
1 parsakaali
1 kurkku
3 tomaattia
1 punasipuli
1 paprika
nyrkillinen cashewpähkinöitä
mustia oliiveja

1. Pilko tomaatit, kurkku, punasipuli ja paprika kulhoon. Revi jääsalaatti joukkoon ja kippaa mungpavun idut päälle. Lisää sekaan nyrkillinen cashewpähkinöitä ja mustia oliiveja oman makusi mukaan. Sekoita huolellisesti.
2. Höyrytä parsakaali kattilassa ja pilko se sopivan kokoisiksi paloiksi.
3. Paista kanan fileesuikaleet sekä halloumijuusto kypsiksi pannulla leikattuasi siitä ensin noin sentin paksuisia paloja.
4. Laita lämpimät kanasuikaleet, halloumin ja parsakaalin palat lopuksi lautaselle salaattipedin päälle ja nauti.

Voit halutessasi lisätä esimerkiksi krutonkeja, avocadoa ja salaatinkastiketta nautinnon maksimoimiseksi, jos omatuntosi sen sallii.

Jaakon luonnehdinta:
”Kuten jokainen meistä varmasti arjessaan ymmärtää, thrashaaminen on raskasta puuhaa. Maha täynnä kebab-ranskalaisia ei ole ideaali tilanne silloin kun on syytä tehdä nopeita, myrkyllisiä ja saatanallisia soonisia hyökkäyksiä ihmisten tärykalvoille. Raikas kana-halloumi-salaatti onkin mitä oivallisin vaihtoehto silloin kun energiaa on saatava, mutta ei ole aikaa jäädä lähtötelineisiin makaamaan odottaen, että eväs sulaa vatsalaukussa ja muuttuu demoniseksi elinvoimaksi. Kokeile ja ihastu!”

Megan tuomio:
”Kovasti on ruokakulttuurikin muuttunut palstan vajaan 20 vuoden ja lähes 200 reseptiä kestäneen historian aikana. Ja hyvä niin. Nyt kelpaa syödä salaattia sukupuoleen tai kokoon katsomatta siinä missä mitä tahansa muuta enemmän eläinperäisestä proteiininlähteestä koostuvaa hevievästä eikä nälästä tai mauttomuudesta tarvitse silti kärsiä tippaakaan.
Tällä salaatilla pötsi ei tosiaankaan pingotu liiaksi, mutta energiasisältö on kaikin puolin kohdallaan. Suutuntumaakin löytyy kivasti niin makunystyröille kuin hampaille. Tosin ole vahvasti sitä mieltä, että oliivit eivät ole ihmisen ruokaa. Vaan jättää ne sitten laillani pois tai lisää jotain muuta suositusten lailla ja lopputulos ei kalpene tästä yhtään.”

Jaakon kokatessa soi:
Master's Hammer – Ritual (1991)
”Onnistunut ruoanlaitto vaatii aina hyppysellisen taikuutta. Mikä olisikaan parempi vaihtoehto kokkailumusiikiksi kuin taikurihevin kruunaamattomat kuninkaat.”

Hiidenpotut

Resepti julkaistu Infernossa 8/2023

Cadaveric Incubator on sen verran intensiivistä vanhan koulukunnan grindcore-death metal -muhennosta, ettei yllätä saada pannuttajaltaan Penteleeltä vastaavanlainen helvetillinen resepti.

Ainekset:
uunivuoallinen jauhoisia pottuja
n. 180 g savustettua scamorza-juustoa tai Pirkan leppäsavujuustoa
Mozzarellaa
1 prk neutraalin makuista tomaattipohjaista pastakastiketta, jossa ei ole liian hallitsevia mausteita esimerkiksi Barilla Classico
3–4 rkl kuivattua timjamia
3–5 kpl kuivattuja kokonaisia pieniä sentin mittaisia peperoncino-chilejä tai 1–2 tl hiutaleina
mustapippuria myllystä maun mukaan
suolaa maun mukaan.
1 dl punaviiniä
0,5–1 dl oliiviöljyä

Valmistelu:
1. Kuori ja leikkaa potut noin 3–4 mm paksuisiksi siivuiksi.
2. Pilko savujuusto noin 4 x 4 x 30 mm palasiksi. Jaa pilke niin moneen osaan kuin vuokaan tulee kerroksia esimerkiksi kolmesta neljään. Revi ja jaa mozzarella vastaavalla tavalla osiin.
3. Murskaa sormin talouspaperin välissä kuivatut peperoncinot.

Kokoaminen:
1. Voitele uunivuoka n. puolikkaalla ruokalusikallisella oliiviöljyä.
2. Annostele pari kolme ruokalusikallista tomaattikastiketta vuoan pohjalle ja levitä. Peitä vuoan pohja pottuviipaleilla, mutta älä lado niitä päällekkäin.
3. Roiski oliiviöljyä, sirottele suolaa sekä timjamia ja jauha mustapippuria pottukerroksen päälle. Ripottele ensimmäinen osa savujuustosta tasaisin välein pottujen päälle ja tee sama mozzarellalle.  Roiski juustojen päälle tomaattikastiketta pari ruokalusikallista.
4. Toista seuraava kerros potuista alkaen samalla tavalla, mutta muiden mausteiden lisäksi lisää kaikki pepernocino-hiutaleet.
5. Toista loput kerrokset vastaavasti, mutta ilman peperoncinoa. Tyhjennä päällimmäiseen kerrokseen loput tomaattikastikkeesta, kaada punaviini kastikepurkkiin, sulje kannella ja huljuttele kastikkeen rippeiden kanssa. Valuta sekoitus tekeleen päälle. Lopuksi lorauta vielä päälle  oliiviöljyä ja nakkaa vuoka uuniin.
6. Paista 200 asteeessa noin tunti. Tarkista välillä haarukalla pottujen kypsyys, sillä piikkien pitää mennä helposti potuista läpi.

Tarjoile esimerkiksi salaatin ja hyvän nisuleivän kera. Juomaksi sopii hyvä punetto tai rutikuiva valkkari.

Penteleen luonnehdinta:
”Hiidenpotut syntyivät kuukauden Roomassa oleskelun aikana kutakuinkin kolmetoista vuotta sitten. Kun pitsaa ja pastaa ei jaksanut ihan joka päivä vetää, niin kehittelin tämän reseptin. Muistaakseni sen piti perustua timjamiin, jota en ollut aiemmin mihinkään sotkenut. Alun perin reseptiin kuului myös savustettu scamorza. Sitä on Suomesta joskus harvoin löytynyt eräästä liiteriksikin kutsutusta kansainvälisestä elintarvikeketjusta, mutta helpommin saatavilla oleva leppäsavujuusto korvaa sen hyvin. Kuivattuja pieniä peperoncinoja kannattaa yrittää metsästää, ja vaikka en olekaan kokeillut, niin varmaan muutkin chililaadut toimivat.
Kaikki jotka ovat Hiidenpottuja syöneet, ovat niitä myös arvostaneet. Kelpaa muuten myös meidän überkrantuille kakaroille, kun tekee niille oman setin ilman chiliä. Ainoa mikä Hiidenpotuissa voi mennä pieleen, on pottujen kypsyys. Ne eivät saa olla liian kiinteitä, jolloin ne luiskahtelevat inhottavasti hampaiden välissä eivätkä maut ole imeytyneet. Mössöksi pottuja ei kuitenkaan pidä kypsentää.”

Megan tuomio:
”Pottua tulee nykyisellään syötyä perin harvoin eikä syynä ole mikään trendikkyyden puute, näennäisen vaivalloinen ja aikaa vievä valmistus vallitsevassa hektisessä Internet-ajassa tai mikään muu vastaava hömpötys. Asia pitää ehdottomasti korjata, taipuuhan tuo maamukula vaikka mihin muuhunkin kuin keitettäväksi tai rasvassa paistettavaksi.
Hyvästä lajikkeesta ja riittävällä voilla, suolalla ja rasvaisella maidolla varustettu pottumuussihan ei välttämättä kaveria kylkeen edes tarvitse ja samaa voi sanoa myös Hiidenpotuista. Makua on sen verran montaa erilaista joskin toisiaan mainiosti tukevina, että niin suulle kuin aivoille riittää pitkään ihmeteltävää herkullisen savun tuoksun ja maun toimiessa kruununa. Yhdistettynä yksinkertaiseen valmistukseen tämä on aina hyvän reseptin merkki.”

Penteleen kokatessa soi:
Carcass - Reek of Putrefaction (1988)
”Pottua pöytään ja mätää lihaa levylautaselle!”

Halloumi-kasvis grillileipäset

Resepti julkaistu Infernossa 7/2023

Sen lisäksi, että kitaristi Teemu Liekkala on nykyisellään tuttu Red Eleven, Rioghan ja Marsh Tea -yhtyeistä, tykkää hän häärätä myös studiossa ja keittiössä. Ja jälki on korvien ja suunmyötäisiä.

Ainekset:
1 pkt halloumia

Grillileivät (3kpl):
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhe
1 dl maitoa
1/2 tl suola

Persiljapiimävinegretti:
2 rkl oliiviöljyä
1 rkl punaviinietikkaa
2 rkl piimää
1 valkosipulin kynsi
1 kokonainen nippu persiljaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria

Mansikkamajoneesi:
1 kpl kananmuna
2 dl rypsiöljyä
1 tl punaviinietikkaa
3/4 tl suolaa
1 rkl sinappia
4 isoa mansikkaa

Kasvikset:
1 munakoiso
1 paprika
1 kevätsipuli
2 retiisiä

1. Tee ensin leipätaikina. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää joukkoon maito ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi. Jaa taikina kolmeen osaan ja muotoile ne palloiksi. Laita vetäytymään jääkaappiin noin 15-30 minuutin ajaksi.
2. Valmista persiljapiimävinegretti. Laita öljy, etikka ja piimä kulhoon sekä sekoita joukkoon sekä valkosipuli- ja persiljasilppu että suola ja sokeri. Sekoita tasaiseksi möhnäksi ja laita hetkeksi jääkaappiin odottelemaan.
3. Valmista mansikkamajoneesi sekoittamalla aineet keskenään sauvasekoittimella paksuksi majoneesiksi.
4. Ota leipätaikinapallot jääkaapista ja kauli niistä ohuita pyöreitä lettuja.
5. Pilko munakoiso siivuiksi ja grillaa ne molemmin puolin.
6. Grillaa paprika kokonaisena kunnes kuori on palanut mustaksi. Anna jäähtyä hetken ja poista sitten kuori. Pilko paprika sitten siivuiksi ja poista siemenet. Grillaa myös kevätsipuli kokonaisena ja pilko sopiviksi paloiksi.
7. Leikkaa halloumi siivuiksi ja paista grillissä tai pannulla.
8. Paista leivät grillissä molemmin puolin kunnes ne kohoavat ja saavat väriä.
9. Kasaa leivän päälle ensin persiljapiimävinegretti, sitten grillatut kasvikset, mansikkamajoneesi, halloumi ja tuore ohueksi viipaloitu retiisi. Vaihtoehtoisesti voit täyttää leivät myös pitaleipätyyppisesti.

Juomaksi Lagunitas IPA.

Teemun luonnehdinta:
”Musiikin sävellys ja ruoanlaitto ovat minulle tärkeitä juttuja ja molemmissa onkin hauska luoda uutta sekä testailla erilaisia yhdistelmiä. Tämä on tällainen vähän progempi grillileipä. Toimisi varmasti halloumin sijasta myös possun kanssa tai vaikka molempien. Pitääkin seuraavaksi kokeilla!”

Megan tuomio:
”Nykyäänhän rillataan trendikkäästi vaikka ja mitä eikä vain pelkkää kyrsää ihan Jutina. Jos joitain liiallinen hifistely ja perinteiden hylkääminen ärsyttää ja luulee, että Teemun resepti on samaa maata, on väärässä. Käytännössä hyvinkin yksinkertainen ja nopeahko valmistettava on kesäistä pikkupurtavaa parhaimmillaan tarjoten raikkaan ja mukavan monipuolisen makumaailman.
Jos kunnon grilliä ei taloudesta löydy, ei hätää, sillä parilapannun ja nykyään lähes jokaisesta uunista löytyvän grillivastuksen kanssa vähän kikkailemalla päästään aivan hyvään lopputulokseen eikä sade, itikat tai naapuritkaan ole häiritsemässä.”

Teemun kokatessa soi:
Porcupine Tree - Blackest Eyes (2002)
”Sopivan letkeä progebiisi grillauksen kylkeen."