Resepti julkaistu Infernossa 2/2022.
Eeli Helin karjuu keuhkonsa pihalle Lähdön Aika -yhtyeessä, joka vastikään julkaisi Valonaara-EP:n. Post-metal–sludge–doom-termeillä voi kuvailla Kanacrustiketta.
Ainekset:
400 g kanan fileesuikaleita
iso sipuli
1/3 pkt eli n. 75 g maustamatonta tuorejuustoa
n. 0,5dl dl sweet chili kastiketta
0,5 dl soijaa
2 dl kermaa
makea suippopaprika
1 rkl curry/red curry -seosta
mustapippuria
suolaa
Höysteiksi omavalintaista hyväksi havaittua riisiä tai muuta riistopastaa sekä retkifiilistä.
1. Käytä syvää paistokasaria tai wokkipannua. Pilko ja freesaa sipuli vapaavalintaisessa rasvassa, lisää hieman suolaa jo aluksi, jolloin sipuli leikkaa paremmin läpi loppuvaiheessa. Voit tässä kohtaa myös mitata höysteen keittoon tarvittavan vesimäärään kattilaan ja laittaa veden kiehumaan.
2. Lisää pannulle fileesuikaleet. Kun kana alkaa näennäisesti olemaan kypsemmällä puolella, lisää mausteet. Currya tai red currya oman maun mukaan mutta reippaasti, samoin mustapippuria ja (aromi)suolaa. Paahda mausteita ja suikaleita rauhassa minuutin tai pari kuitenkin polttamatta niitä. 3. Lisää riisi tms. vieressä vimmatusti kiehuvaan kattilaan ja säädä lämpö niin, ettei kiehuva vesi roisku vieressä operoiville käsille ja pilaa tunnelmaa. Jos käytät esimerkiksi tuorepastaa tai jotain muuta pikariisiä, niin elä nyt perkele vielä laita niitä kiehumaan. Tässä kohtaa voipi käyttää järkeä.
4. Lisää tuorejuusto, soija, sekä sweet chili kastike suikaleiden sekaan ja sekoita sörsseliksi kohtuullisen räväkästi. Tuorejuusto kärtsää herkästi, joskin nesteet tässä kohtaa pitävät paletin kasassa. Viskaa myös silvottu suippopaprika sekaan.
5. Lisää sekaan myös ruokakermaa ja suurin piirtein saman verran taikka vähemmän vettä perään. On suositeltavaa käyttää maksimissaan 10% ruokakermaa tai jopa jotain kevyempää, setti kun ei tarvitse sen suurempaa suonet tukkoon -lisää.
6. Anna kastikkeen kiehua rauhassa minuutin pari, tarkkaile koostumusta ja suurusta jonkin verran kun se kuitenkin on tarpeen.
7. Anna kastikkeen olla ja viimeistele höysteet valuttamalla ylimääräiset vedet jne. sekä siirrä lautaselle. Upota tämän jälkeen riisi kastikkeella. Suosittelen käyttämään syvää lautasta.
Bonus; Jos setistä ei saakaan vegeä niin mitenkään päin, voi kanan halutessaan korvata jollain kanantapaisella pahvikuutiolla ja paprikan kaveriksi lyödä reippaasti esimerkiksi pinaattia tai mistä nyt kukin tykkää.
Eelin luonnehdinta:
”Usein syyttä suotta parjattu kana taipuu aivan älyttömän moneen kunhan muu setti on vaan kondiksessa. Ei siitä tule kuivaa ja mautonta jollei sitä itse urpoiluillaan kuivata ja jätä maustamatta. Tässä kastikkeessa lyö kättä sopivassa suhteessa hyvin maustetut rakennuspalikat, tuorejuuston tuoma pyöreys, sweet chilin makeus sekä soijan läpitunkevuus. On ehkä kaiken kaikkiaan överisetti, mutta onnistuu joka kerta, on helppo tuunata ja jättää jälkeensä aina hyvän mielen. Enemmän on enemmän.”
Megan tuomio:
”Krustisettiä on tehty palstalla ennenkin, joskin inhorealistisemmalla Keisarin narkkipata -nimellä vajaa kolme vuotta sitten. Eelin resepti on vain astetta jalostuneempi versio em. osoittaen, että jos enemmän on enemmän, voi rumakin olla kaunista. Kimmo K. Koskinen kuvaili Valonaaraa arvioissaan ”maukkaasti jyrääväksi ja massiivisuudessaankin hämmästyttävän vivahteikkaaksi”, sopii kuvaus myös ruuan tuomioksi. Makusävyjä herkkyydestä raskauteen löytyy eikä mikään estä jatkojalostamasta lisää. Kurkumaa riisin mausteeksi, varsiselleristä kirpeyttä paprikan kaveriksi – vaihtoehdot ovat loputtomat ilman että perusidea katoaa mihinkään.”
Eelin kokatessa soi:
LLNN – Deads (2018)
”Täydellinen musiikillinen verrokki silmiesi edessä siintävälle ja myöhemmin vatsalaukkuasi venyttävälle ääriraskaalle pöperölle.”
2. Lisää pannulle fileesuikaleet. Kun kana alkaa näennäisesti olemaan kypsemmällä puolella, lisää mausteet. Currya tai red currya oman maun mukaan mutta reippaasti, samoin mustapippuria ja (aromi)suolaa. Paahda mausteita ja suikaleita rauhassa minuutin tai pari kuitenkin polttamatta niitä. 3. Lisää riisi tms. vieressä vimmatusti kiehuvaan kattilaan ja säädä lämpö niin, ettei kiehuva vesi roisku vieressä operoiville käsille ja pilaa tunnelmaa. Jos käytät esimerkiksi tuorepastaa tai jotain muuta pikariisiä, niin elä nyt perkele vielä laita niitä kiehumaan. Tässä kohtaa voipi käyttää järkeä.
4. Lisää tuorejuusto, soija, sekä sweet chili kastike suikaleiden sekaan ja sekoita sörsseliksi kohtuullisen räväkästi. Tuorejuusto kärtsää herkästi, joskin nesteet tässä kohtaa pitävät paletin kasassa. Viskaa myös silvottu suippopaprika sekaan.
5. Lisää sekaan myös ruokakermaa ja suurin piirtein saman verran taikka vähemmän vettä perään. On suositeltavaa käyttää maksimissaan 10% ruokakermaa tai jopa jotain kevyempää, setti kun ei tarvitse sen suurempaa suonet tukkoon -lisää.
6. Anna kastikkeen kiehua rauhassa minuutin pari, tarkkaile koostumusta ja suurusta jonkin verran kun se kuitenkin on tarpeen.
7. Anna kastikkeen olla ja viimeistele höysteet valuttamalla ylimääräiset vedet jne. sekä siirrä lautaselle. Upota tämän jälkeen riisi kastikkeella. Suosittelen käyttämään syvää lautasta.
Bonus; Jos setistä ei saakaan vegeä niin mitenkään päin, voi kanan halutessaan korvata jollain kanantapaisella pahvikuutiolla ja paprikan kaveriksi lyödä reippaasti esimerkiksi pinaattia tai mistä nyt kukin tykkää.
Eelin luonnehdinta:
”Usein syyttä suotta parjattu kana taipuu aivan älyttömän moneen kunhan muu setti on vaan kondiksessa. Ei siitä tule kuivaa ja mautonta jollei sitä itse urpoiluillaan kuivata ja jätä maustamatta. Tässä kastikkeessa lyö kättä sopivassa suhteessa hyvin maustetut rakennuspalikat, tuorejuuston tuoma pyöreys, sweet chilin makeus sekä soijan läpitunkevuus. On ehkä kaiken kaikkiaan överisetti, mutta onnistuu joka kerta, on helppo tuunata ja jättää jälkeensä aina hyvän mielen. Enemmän on enemmän.”
Megan tuomio:
”Krustisettiä on tehty palstalla ennenkin, joskin inhorealistisemmalla Keisarin narkkipata -nimellä vajaa kolme vuotta sitten. Eelin resepti on vain astetta jalostuneempi versio em. osoittaen, että jos enemmän on enemmän, voi rumakin olla kaunista. Kimmo K. Koskinen kuvaili Valonaaraa arvioissaan ”maukkaasti jyrääväksi ja massiivisuudessaankin hämmästyttävän vivahteikkaaksi”, sopii kuvaus myös ruuan tuomioksi. Makusävyjä herkkyydestä raskauteen löytyy eikä mikään estä jatkojalostamasta lisää. Kurkumaa riisin mausteeksi, varsiselleristä kirpeyttä paprikan kaveriksi – vaihtoehdot ovat loputtomat ilman että perusidea katoaa mihinkään.”
Eelin kokatessa soi:
LLNN – Deads (2018)
”Täydellinen musiikillinen verrokki silmiesi edessä siintävälle ja myöhemmin vatsalaukkuasi venyttävälle ääriraskaalle pöperölle.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti