Chilaquiles de la Muerte

Resepti julkaistu Infernossa 10/2023

Cardinals Follyn laulava basisti Mikko ”Count Karnstein” Kääriäinen luottaa musiikissaan hitaaseen kiiruhtamiseen, mutta ruokaillessaan puolestaan jäätävään poltteeseen.

Ainekset:
2-3 habaneroa
2-3 tomaattia
1 sipuli
1 punasipuli
1 avokado
2 dl appelsiinimehua
2 dl vettä
kanaliemijauhetta
Achiote-chilimausteseospatukka
puolikas kananrinta
mustapippuria
valkosipulirouhetta
suolaa
Worcesterkastiketta
purkki ranskankermaa
leipäjuustoa
korianteria
200 g pussillinen Rainbow-tortillasipsejä tai Taco Truckin vastaavia

1. Leikkaa habanerot puolikkaiksi poistaen niiden siemenkodat. Paahda kevyesti pannulla, lisää muutama tomaatinpuolikas sekä sipuli ja kypsennä pehmeiksi.
2. Laita 2 desiä appelsiinimehua ja 2 desiä vettä puolikkaan Achiote-chilimausteseospatukan ja yhden kokonaisen tomaatin kera tehosekoittimeen ja lisää habanerot ja muut pannulta sekaan. Mausta teelusikallisella suolaa sekä kanaliemijauhetta ja surauta koko sotku tasaiseksi.
3. Kuumenna hivenen öljyä kattilassa lisäten varoen vähän kerrallaan blenderissä valmistunutta kastiketta sekaan, kunnes salsa alkaa paksuuntua ja hiljalleen kiehua. Voit lisätä samalla hivenen taas suolaa.
4. Leikkaa puoli kananrintaa ohuiksi fileiksi, lisää mustapippuria, valkosipulirouhetta ja suolaa makusi mukaan. Paista fileet pannulla ja lisää aavistus Worcesterkastiketta tuomaan makua.
5. Lisää tarjoiluannoksen verran tortillalastuja kattilassa olevaan salsaseokseen, jotta ne kylpevät kastikkeessa. Annostele lastut salsan kera lautaselle ja lisää päälle fajita-tyylisiksi suikaleiksi leikatut kanasuikaleet, kuutioitua punasipulia, pilkottua korianteria, raastettua leipäjuusto, siivutettua avokado ja ranskankermaa.

Mikon luonnehdinta:
”Jos meksikolainen ruoka on mielestäni kiistatta maailman parasta, niin yleisestikin ottaen tulinen ruoka on itselleni kuin keikalla oleminen: helpolla ei itseään saa päästää ja pieni tulipalokin voi kuulua asiaan.
Chilin käytössä suositus on tietysti mennä oman maun mukaan. Oma neuvoni kuitenkin on, että älkää säästelkö, vaan sukeltakaa suoraan syvään päätyyn. Vaimo usein asiantuntijana valittaa, että käytän tulisia kastikkeita aivan liikaa. Mutta aivan kuten monet ajattelevat tietävänsä mitä meksikolainen ruoka on, he luulevat myös tietävänsä mitä doom metal on. Molemmissa on kuitenkin mentävä syvälle perinteiden äärelle ymmärtääkseen niiden todellisen olemuksen. Maissin, habaneron, sipulin, avokadon ja kokonaisuuden herkullisen veriseksi värjäävän Achioten yhteisliitto on kuin mehevät riffit, kirpeät soolot, röyhkeät laulut, lujaa lyövä rumpali ja kunnon groove samassa paketissa.”

Megan tuomio:
”Meksikolaista keittiötä on aiemminkin käsitelty palstalla joskin melko ohkaisesti mm. enchiladojen ja nachopeltimätön muodossa. Chilaquiles on tuhti ja tulinen lisäys reseptikirjastoon, jonka kerroksittainen rakenne alkaen lempeästä päällisestä syventyen jo yhdessä haarukallisessa kipakaksi tulivuoreksi tarjoaa melkoisen makukavalkadin. Jos tätä perinteisesti nauttii aamiaiseksi, herää taatusti, mutta erittäin ruokaisana vatsanahka pinkeytyy kyllä nauttii tätä sitten lounaana tai päivällisenä. DIY-salsa on myös hyvä muistutus siitä, kuinka laiskat pääsee kyllä helpolla ostaessaan purkkitavaraa, mutta näinkin vähäinen satsaus tekee lopputuloksesta huomattavasti paremman. Ay caramba!”

Mikon kokatessa soi:
Minotauri – Minotauri (2004)
”Kunnon inferno-ruokailun taustalla toimii valtavan nerokkaat ja painostavat doom-riffit sekä rupinen old school -äänimaisema. Kansitaidekin sopii kuvaan palavasta linnasta poistuvine neitoineen. Minotaurin debyyttilevy on kuin kyseinen metallin alaosasto puettuna ruosteiseen haarniskaan kaikessa rujoudessaan sekä omituisessa viehättävyydessään.”